Aleuttien saarten sotaretki

Aleuttien saarten sotaretki oli Alaskassa olevan Aleuttien saariston hallinnasta käyty sotaretki osana Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa. Taistelut alkoivat 3. kesäkuuta 1942 keisarillisen Japanin laivaston voimaryhmän tukialuskoneiden pommittaessa Dutch Harboria sekä Japanin armeijan valloittaessa Attun ja Kiskan saaret osana Midwayn taistelun harhautusoperaatioita. ^[1][2]

Aleuttien saarten sotaretki
Osa toisen maailmansodan Tyynenmeren sotaa
Yhdysvaltalaiset toimittamassa lisävarustusta Attun saarella toukokuussa 1943
Päivämäärä: 3. kesäkuuta 1942 – 15. elokuuta 1943 Paikka: Aleutien saaristo, Alaska Lopputulos: Liittoutuneiden voitto
Osapuolet
Liittoutuneet:  Yhdysvallat  Kanada	Japani
Komentajat
Thomas C. Kinkaid Francis W. Rockwell Albert E. Brown Archibald V. Arnold Simon Bolivar Buckner, Jr. George R. Pearkes Harry W. Foster	Boshiro Hosogaya Kakuji Kakuta Monzo Akiyama Yasuyo Yamasaki
Vahvuudet
144 000 sotilasta	8 500 sotilasta
Tappiot
1 481 kaatunutta 640 kadoksissa 3 416 haavoittunutta 8 vangittua 225 lentokonetta	4 350 kaatunutta 28 vangittua 7 sotalaivaa 9 kuljetusalusta

Japani valtaa saaret

Keisarillisen Japanin 5. laivaston komentaja vara-amiraali Boshiro Hosogayalle annettiin tehtäväksi johtaa operaatiota Aleuttien valtaamiseksi. Hänen käytettävissään olivat seuraavat joukot^[3]:

• 2. liikkuvalaivasto, jonka runkona oli kaksi kevyttä lentotukialusta. Osaston tehtävänä oli hyökätä Dutch Harboriin 3. kesäkuuta, minkä tarkoituksena oli uskotella Nimitzille pääiskun tapahtuvan alueella, tuhota mahdollisuudet käyttää aluetta tukialueena tehtäessä hyökkäyksiä Japaniin sekä tukea kahta muuta operaatiota.
• Kiskan valtausosasto, jonka muodostivat 500 merijalkaväensotilasta sekä 700 rakentajajoukkojen miestä. Osaston tehtävänä oli vallata saari sekä luoda siitä tukikohta.
• Adak-Attun valtausosasto, johon kuului 1 200 armeijansotilasta kahtena eri kuljetusportaana. Ensimmäisen portaan tehtävänä oli vallata Adak ja toisen Attu estääkseen alueen käyttö Yhdysvaltain joukoilta.

Japanilaisten suunnitelmissa ei ollut vallata mitään Adakin itäpuolelta. Heillä ei ollut suunnitelmaa Alaskan, Kanadan tai Yhdysvaltain luoteisosien valtaamiseksi.^[3]

Syrjäisen sijainnin ja vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi Japanille ei saarista ollut suurtakaan hyötyä. Päinvastoin huolto sitoi resursseja.^[4].

Saarten takaisin valtaus

Kesäkuussa 1942 Yhdysvallat teki kaksi ilmahyökkäystä Kiskalle. Ensimmäisen tekivät Atkaan sijoitetut laivaston PBY Catalinat 11.–13. kesäkuuta, jolloin ne vaurioittivat satamassa yhtä hävittäjää sekä yhtä tai kahta Mavis-lentovenettä menettäen kolme Catalinaa ja tukilaiva Gillisin kapteeni joutui vetäytymään Atkalta. Toisessa hyökkäyksessä maavoimien Cold Baystä lähteneet kahdeksan pommikonetta upottivat Kiskan satamassa kuljetusalus Nissanmarun.^[5]

Yhdysvallat toteutti Attun maihinnousun ensin saaren pohjoisosiin Holtzinlahden länsipuolella ja sitten eteläosiin Massacrelahdella. Sukellusveneet USS Narwhal ja USS Nautilus laskivat 11. toukokuuta aamuyöllä kumpikin kumiveneillä maihin noin 100 tiedustelijaa Scarlett Beachiin Holtzinlahden luoteispuolella. Kuljetusalus USS Kane laski muutamaa tuntia myöhemmin vielä 400 tiedustelujoukkojen sotilasta maihin. Joukot etenivät kokoontumisen jälkeen vuoristoon etsien kulkutietä Holtzinlahdelta eteenpäin. Alue todettiin kuitenkin vaikeakulkuiseksi ja joukot kaivautuivat puolustukseen.^[6]

Yhdysvaltain sotilaita Attulla.

USS J. Franklin Bellillä olleet pohjoisosien pääjoukot eivät saaneet tietoa tiedustelijoiden tilanteesta ja lisäksi sumu haittasi näkyvyyttä. Yhdysvaltain 32. jalkaväkirykmentin komentaja eversti Frank L. Culin miehitti kaksi maihinnousualusta ja siirtyi maihin hävittäjä USS Phelpsin suojaamana. Joukot nousivat maihin Red Beachillä juuri Holtzinlahden ulkopuolella. Koska japanilaisia ei havaittu siirrettiin lisää joukkoja rantaan kuudella maihinnousualuksella. Yöhön mennessä oli maihin siirretty 1500 miestä.^[6]

Eteläinen maihinnousuosasto, johon kuului kolme kuljetusalusta, yhdeksän hävittäjää ja taistelulaiva USS Nevada, saapui Massacrenlahden suulle varhain 11. kesäkuuta laskien maihinnousualukset veteen. Sumun noustua maihinnousu keskeytettiin ja odotettiin näkyvyyden paranemista. Puolilta päivin ilmoitettiin maihinnousun tapahtuvan kello 15.30 näkyvyydestä huolimatta. Ensimmäinen maihinnousuaalto lähti maihin miinalaiva USS Pruitin pillinsoittoa seuraten. Kaksi muuta aaltoa seurasi pienin väliajoin. Sumu hälveni hieman helpottaen viimeisten joukkojen maihinnousua. Kello 20.00 mennessä noin 2 000 sotilasta oli maissa ja komento- ja viestiyhteydet luotu. Joukot olivat saaneet myös kosketuksen Massacren laaksossa oleviin japanilaisjoukkoihin.^[7]

Attun japanilaisjoukkojen komentajalla eversti Yamazakilla oli 2 630 sotilasta, joiden raskaana kalustona oli kaksitoista ilmatorjuntatykkiä ja joitakin rannikkotykkejä. Joukot oli sijoitettu laaksoon maihinnousupaikkojen väliin.^[8]

Yhdysvaltain joukot saivat Attun vallattua 29. toukokuuta^[9]. Kiskan vuoro oli 15. elokuuta. 29 000 Yhdysvaltain sotilasta nousi maihin voimakkaan tulivalmistelun jälkeen ja havaiten saaren tyhjäksi.

Lähteet

• Arni, Erkki: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
• Lord, Walter: Incredible Victory. HarperCollins, 1967. ISBN 0-06-092360-1 (englanniksi)
• Vat, Dan van der: The Pacific Campaign. Simon&Schuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2 (englanniksi)
• Morison, Samuel Eliot: History of Unites States Naval Operations in World War II Volume 4: Coral Sea, Midway and Submarine Actions May 1942 - August 1942. Annapolis: Naval Institute Press, 2010. ISBN 978-1-59114-550-9 (englanniksi)
• Morison, Samuel Eliot: History of Unites States Naval Operations in World War II Volume 7: Aleutians, Gilberts and Marshalls June 1942 - April 1944. Annapolis: Naval Institute Press, 2011. ISBN 978-1-59114-553-0 (englanniksi)

Viitteet

1. Arni s.76,97
2. vdVat s. 181,195
3. Morison, Samuel Eliot 2010 s. 169
4. vdVat s. 273
5. Morison, Samuel Eliot 2011 s. 5-6
6. Morison, Samuel Eliot 2011 s. 42
7. Morison, Samuel Eliot 2011 s. 42-43
8. Morison, Samuel Eliot 2011 s. 43
9. vdVat s. 275

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleuttien saarten sotaretki Wikimedia Commonsissa

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Aleutian Islands Campaign