Akseli Nikula
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Akseli Jalmari Nikula (29. lokakuuta 1884 Tammela – 14. tammikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustaja 1914–1917 ja 1940–1945. Nikula oli Kansallisen Edistyspuolueen puheenjohtajana 1947–1950 ja Vapaamielisten Liiton varapuheenjohtajana. Hän toimi myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1937, 1940 ja 1943.[1][2]
Akseli Nikulan vanhemmat olivat maanviljelijä Aksel Albinus Nikula ja Amanda Karoliina Karo. Nikula oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1918 oli Lyyli Hilja Suomensaari. He avioituivat 1918. Lyyli Hilja kuoli 1942. Nikula meni uusiin naimisiin vuonna 1947 Ingrid Paulina Nilssonin kanssa.[2]
Nikula valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1904. Hänestä tuli lääketieteen kandidaatti 1910 ja lisensiaatti 1915. Vuonna 1918 hän valmistui hermo- ja mielitautien erikoislääkäriksi ja täydensi opintoja vielä fysiatriaan 1924. Nikula toimi lääkärinä eri sairaaloissa ja yksityislääkärinä kuolemaansa 1956 asti. Yksityispraktiikan ohella Nikula oli Lapinlahden sairaalassa lääkärinä melkein yhtäjaksoisesti vuodesta 1913 lähtien aina vuoteen 1951 saakka, hoitaen siellä etupäässä oikeusmielitautiopin apulais- ja alilääkärin toimia. Hän oli Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen assistenttina 1919–1923, Savonlinnan kylpylaitoksen mekanoterapeuttisen osaston lääkärinä 1911–1912, Nikkilän mielisairaalan lääkärinä vuonna 1916 ja Helsingin lääninvankilan v.t. lääkärinä 1920. Nikula julkaisi lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja kirjoituksia sekä koti- että ulkomaisissa aikakauskirjoissa. Hän täydensi opintojaan laajoilla ulkomaanmatkoilla. Yliopiston konsistorin määräyksestä hän antoi opetusta oikeuslääkeopissa ja oikeuspsykopatologiassa 1920–1922.[1][2]
Nikula oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1920–1922 sekä jälleen vuodesta 1934 alkaen. Hän oli myös köyhäinhoitohallituksen ja terveydenhoitolautakunnan jäsenenä ja otti osaa Nuorsuomalaisen puolueen ja Kansallisen Edistyspuolueen toimintaan.[1]
Nikula avasi joulukuussa 1928 yksityisen Sanerva-sairaalan Helsingissä Fredrikinkatu 43:ssa. Nimi Sanerva oli otettu suomalaisesta mytologiasta ja merkitsi terveydenhengetärtä. Fredrikinkatu 43:n piharakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen sijoitetussa sairaalassa oli alkuvaiheessa 15 vuodepaikkaa. Sairaalaan ei otettu potilaiksi mielisairaita eikä tuberkuloosia ja muita tarttuvia tauteja sairastavia.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
