From Wikipedia, the free encyclopedia
71 katkelmaa erään sattuman kronologiasta (71 Fragmente einer Chronologie des Zufalls) on vuonna 1994 julkaistu elokuva, jonka on kirjoittanut ja ohjannut Michael Haneke.[1] Se on hänen kolmas elokuva, ja epävirallisesti Glaciation Trilogy -nimellä kutsutun sarjan viimeinen osa.[2] Elokuvan keskiössä on 19-vuotias opiskelija, joka juuri ennen jouluaattoa sattumanvaraisesti murhaa ryhmän ihmisiä.[3] Elokuva kerrotaan lyhyinä vinjetteinä.[4]
| 71 katkelmaa erään sattuman kronologiasta | |
|---|---|
| 71 Fragmente einer Chronologie des Zufalls | |
 |
|
| Ohjaaja | Michael Haneke |
| Käsikirjoittaja | Michael Haneke |
| Tuottaja | Veit Heiduschka |
| Kuvaaja | Christian Berger |
| Leikkaaja | Marie Homolkova |
| Pääosat |
Gabriel Cosmin Urdes Lukas Miko Otto Grünmandl Anne Bennent Udo Samel |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Itävalta |
| Tuotantoyhtiö | Wega Film |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 1994 |
| Kesto | 96 min |
| Alkuperäiskieli | saksa |
| Edeltäjä | Bennyn video (1992), Seitsemäs manner (1989) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
71 katkelmaa, samoin kuin kaksi aikaisempaa Michael Haneken elokuvaa (Bennyn video, Seitsemäs manner) näytettiin Cannesin elokuvajuhlilla. Huolimatta ensi-ilta paikastaan, elokuva ei saanut paljoa huomiota, mutta sitä ollaan katsottu ja analysoitu enemmän jälkeenpäin.[4]
Elokuvakriitikko Adam Binghamin mukaan elokuva on yksi haastavimpia 1990-luvun tarinoita. Elokuvan hahmoja, joita seurataan lyhyinä katkelmina, ei tuoda tavanomaisesti katsojalle esiin. Elokuva pitää katsojan tarkoituksella etäämmällä, estäen hahmoihin samaistumisen. Sen sijasta, se pyytää analysoimaan ja pohtimaan hahmojen tekemisiä. Elokuvan tarinan kulun fragmentointia vahvistaa sen terävä siirtymä mustaan ruutuun ja takaisin -leikkaustyyli. Kamera on suurimman osan ajasta liikkumatta kohtauksissa. Tyyliä, joka oli vahvimmillaan Haneken ensimmäisissä elokuvissa, on verrattu muun muassa Chantal Akermaniin.[4]
Elokuva käyttää myös tyypilliseen Haneken tapaan televisiokuvamateriaalia osana tarinaa. Jokainen "luku" alkaa TV-uutisilla, joissa näytetään sotaista Sarajevoa, ja välillä rinnastetuna, uutisia Michael Jacksonista.[4][5]
Tämän, ja muiden Haneken elokuvien on tulkittu sisältävän saksalaista filosofiaa, kuten Martin Heideggerin ja Karl Jaspersin, jotka teorisoivat ettemme voi ikinä kunnolla tuntea toista ihmistä modernissa yhteiskunnassa.[4] Itse Haneke kokee Blaise Pascalin näkemyksen nimeltään Pascalin vaaka tärkeänä elementtinä elokuvassa.[6]
| Gabriel Cosmin Urdes | … | Marian Radu, romanialainen poika |
| Otto Grünmandl | … | Tomek |
| Anne Bennent | … | Inge Brunner |
| Udo Samel | … | Paul Brunner |
| Branko Samarovski | … | Hans |
| Claudia Martini | … | Maria |
| Georg Friedrich | … | Bernie |
Elokuva tunnetaan Suomessa myös nimellä Amok – 71 katkelmaa.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
