Şuşa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Şuşa (arm. Շուշի, Šuši; ven. Шуша, Šuša) on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Karabahin vuoriharjanteen juurella 11 kilometriä Stepanakertista etelään. Kaupunki on Şuşan piirin keskus. Sen kautta kulkee Yevlaxin, Stepanakertin ja Nahitševanin välinen maantie. Asukkaita oli vuonna 2013 noin 4 300 henkeä[1] (15 039 vuonna 1989).[2] Azerbaidžanin tilastokeskuksen arvio väkiluvuksi (23 900 as., 2020 alussa)[3] poikkesi huomattavasti paikallisesta arviosta.
| Şuşa (Šuši) Շուշի |
|
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Şuşa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Azerbaidžan |
| Piiri | Šušin piiri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 5,5 km² |
| Väkiluku (2013) | 4 300[1] |
Şuşa kuului 1990-luvun alun Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen Vuoristo-Karabahin tasavaltaan, kunnes Azerbaidžanin joukot valtasivat sen takaisin marraskuussa vuoden 2020 sodan aikana.
.jpg)
Şuşan perusti Karabahin kaanikunnan hallitsija Panah Khan.[4] Vuonna 1752 perustettu[5] kaupunki tunnettiin alun perin nimellä Panahabad. Kaanien ottaessa sittemmin yhteen Persian hallitsijoiden kanssa Şuşaa piiritettiin vuosina 1785 ja 1797. Persian šaahi Agha Muhammad Šah kuoli Şuşassa hieman jälkimmäisen piirityksen jälkeen. Seuraavan vuosisadan alussa Venäjän–Persian sodan aikana vuonna 1805 paikan valtasivat venäläiset ja sinne asetettiin venäläinen varuskunta. Koko kaanikunta liitettiin Venäjään vuonna 1822.[6] Vuonna 1840 Şuşasta tuli Jelizavetpolin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.[7] 1800-luvun ajan kaupungin porvariluokka kasvoi ja kaupunkiin rakennettiin kirkkoja, moskeijoita, leveitä katuja ja useita uusklassisia rakennuksia. Se tuli tunnetuksi Azerbaidžanin konservatoriona, sillä se tuotti useita muusikkoja ja säveltäjiä. Kaupungin merkitys väheni vuoden 1905 jälkeen, jolloin se kärsi suuria tuhoja kaupungin muslimien ja kristittyjen välisissä yhteenotoissa. Vielä suurempia tuhoja se kärsi vuonna 1920, jolloin Azerbaidžanin armeija tuhosi sen armenialaisen kaupunginosan. Kymmenisen vuotta myöhemmin kaupungissa vieraillut venäjänjuutalainen runoilija Osip Mandelštam kuvaili sitä aavekaupungiksi.[4]
Vuodesta 1923 kaupunki kuului Vuoristo-Karabahin autonomiseen alueeseen.[7] Stepanakertista tuli autonomisen alueen pääkaupunki ja Şuşasta kehittyi samalla alueen azeriväestön keskus. Vuoristo-Karabahin konfliktin kärjistyessä vuonna 1988 kaupunki oli yksinomaan azerien asuttama linnake armenialaisten autonomisen alueen sisällä. Sodan puhjettua armenialaiset valtasivat sen toukokuussa 1992 ja tuhosivat siitä suurimman osan. Sittemmin armenialaiset ovat tehneet kaupungissa joitakin korjauksia ja esimerkiksi sen armenialainen kirkko on jälleenrakennettu. Suuri osa kaupungista on kuitenkin edelleen tyhjillään, mukaan lukien sen kaksi moskeijaa. Kaupungin kohtalosta on tullut yksi tärkeimmistä Vuoristo-Karabahin konfliktin päättämistä koskevien neuvottelujen kiistakysymyksistä. Armenialaiset pelkäävät, että kaupungista muodostuisi jälleen azerien tukikohta, kun taas paenneet azerit eivät halua luopua vaatimuksistaan kaupungin suhteen.[4]
Syyskuussa 2020 Vuoristo-Karabahin armenialaiset ilmoittivat aikeista siirtää tasavaltansa parlamentti Stepanakertista Şuşaan.[8] Saman kuun lopussa uudelleen syttyneiden yhteenottojen jälkeen armenialaiset ovat syyttäneet azereja kaupungin tulituksesta. Vahinkoja kärsi lokakuussa esimerkiksi Ghazantšetsotsin katedraali.[9] Marraskuussa Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ilmoitti azerien vallanneen kaupungin. Armenialaiset kiistivät ensin tiedon mainiten taistelujen jatkuvan.[10] Vuoristo-Karabahin hallinto vahvisti kuitenkin lopulta 9. marraskuuta kaupungin menetyksen.[11]
.JPG)
Ennen Azerbaidžanin ja Armenian välistä sotaa Şuşassa oli silkki- ja pienteollisuutta. Se tunnettiin myös ikivanhana matonkudonnan keskuksena. Kaupungissa oli historiallinen museo ja säveltäjä Üzeyir Hacıbəyoville omistettu kotimuseo. Şuşa oli suosittu matkailukohde, jonka ympärillä sijaitsi parantoloita, lepokoteja ja pioneerileirejä. Nähtävyyksiin kuuluivat 1700-luvulla rakennetut linnat ja linnoituksen muurit sekä 1700–1800-lukujen koristeelliset asuintalot.[7] Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen monet rakennukset jäivät raunioiksi. Kaupungissa tehtiin sodan jälkeen eri rakennusten kunnostus- ja jälleenrakennustöitä. Kunnostettuihin rakennuksiin lukeutuvat esimerkiksi 1800-luvulla rakennetut Ghazantšetsotsin katedraali[4] ja Yuxarı Gövhar Ağan moskeija.[12]
Vuoristo-Karabahin hallinnon mukaan Şuşan asukasluku oli vuonna 2013 noin 4 300.[1] Kaupungissa asui yksinomaan armenialaisia. Kaikki azerit olivat paenneet Vuoristo-Karabahin sodan seurauksena. Ennen sotaa kaupunki oli alueen ainoa azerienemmistöinen kaupunki.[13] Vuonna 1989 sen asukasluku oli ollut noin 15 039.[2] Azerbaidžanin tilastokeskuksen arvio väkiluvuksi vuoden 2020 alussa oli noin 23 900.[3]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
