From Wikipedia, the free encyclopedia
Ľudovít Štúr (28. lokakuuta 1815 Uhrovec, Itävallan keisarikunta – 12. tammikuuta 1856 Modra, Itävallan keisarikunta[1]) oli slovakialainen kielitieteilijä, poliitikko, toimittaja ja kustantaja. Hän oli 1800-luvun puolivälissä Slovakian kansallisliikkeen johtavia hahmoja.
| Ľudovít Štúr | |
|---|---|
 Jozef Božetech Klemensin Ľudovít Štúrin muotokuva (1872). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. lokakuuta 1815 Uhrovec, Itävallan keisarikunta (nyk. Slovakia) |
| Kuollut | 12. tammikuuta 1856 (40 vuotta) Modra, Itävallan keisarikunta (nyk. Slovakia) |
| Kansalaisuus | Itävallan keisarikunta |
| Ammatti | kielitieteilijä, poliitikko, toimittaja, kustantaja |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Hallen yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
Ľudovít Štúr syntyi vuonna 1815 Itävallan keisarikunnassa, nykyisen Slovakian alueella. Hänen vanhempansa olivat rehtori Samuel Štúr ja tämän vaimo Anna. Uhrovec sijaitsi alueella, joka oli vahvasti luterilainen, ja uskonnollinen perinne vaikutti Ľudovítin koko elämään.[2]
Ľudovít Štúr opiskeli luterilaisessa lukiossa Bratislavassa. Siellä hän liittyi tšekkiläis-slaavilaiseen järjestöön, jonka varapuheenjohtajaksikin hän nousi. Štúr otti 1836 yhteyttä tšekkiläiseen historioitsijaan František Palackýyn saadakseen tukea yhdistetyn tšekkoslovakian kielen luomiseen. Tšekkiläiset vastustivat tällaista kieltä, minkä jälleen Štúr kumppaneineen aloitti kampanjan uudistetun slovakin puolesta.[2]
Sujuvaa saksaa puhunut Štúr opiskeli 1838–1840 Hallen yliopistossa ja opetti sen jälkeen slaavien historiaa Bratislavassa. Hän kirjoitti myös Tatranka-nimiseen kirjallisuuslehteen ja suunnitteli slovakialaisen poliittisen lehden perustamista. Hänen lupahakemuksensa hylättiin 1842.[2]
Štúrin kansallismielisiä toimia pidettiin unkarilaisten mielestä kapinan valmisteluna, ja poliittisten syiden takia hän joutui jättämään joulukuussa 1843 opettajan paikkansa. Ystäviensä taloudellisen tuen avulla Štúr perusti elokuussa 1845 Slovenskje národňje novini -sanomalehden ja Orol tatránski -kirjallisuuslehden.[3]
Štúr valittiin 1847 Unkarin parlamenttiin. Se ei kokoontunut enää huhtikuun 1848 jälkeen, ja Štúr oli Prahassa perustamassa Slovanská lipa -nimistä järjestöä ja osallistui siellä ensimmäiseen yleisslaavilaiseen kongressiin. Štúr määrättiin pidätettäväksi, kun hän oli toukokuussa 1848 mukana laatimassa Slovakian kansan vaatimuksia, joihin sisältyivät muun muassa maaorjuuden lakkauttaminen, yleinen äänioikeus sekä lehdistönvapaus.[2]
Štúr johti delegaatiota, joka esitti Olomoucissa 20. maaliskuuta 1849 slovakkien vaatimukset Frans Joosef I:lle. Pitkien neuvottelujen jälkeen slovakkien vapaaehtoisjoukot hajosivat ja Štúr palasi Uhroveciin.[2]
Štúr asui viimeiset vuotensa Modrassa, mihin hän muutti hoitamaan vuonna 1851 kuolleen veljensä Karolin seitsemää lasta. Siellä Štúr julkaisi muun muassa useita teoksia slaavilaisista lauluista, myyteistä ja kulttuurista.[2]
Hänen jälkeenjäänyt saksankielinen käsikirjoituksensa Slaavilaisuus ja tulevaisuuden maailma ilmestyi venäjäksi käännettynä 1867. Hän esittää siinä panslavistisen teoriansa.[4]
Štúr kuoli tammikuussa 1856 kolme viikkoa aikaisemmin saamaansa ampumahaavaan. Hän oli ampunut vahingossa itseään metsästysretkellä joulukuussa.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
