Ähtävä
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Pedersören kuntaa From Wikipedia, the free encyclopedia
Ähtävä (ruots. Esse) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Ähtävän kunta liitettiin 1977 silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan. Ähtävän puukirkko on vuodelta 1770 (M. Honka).
| Ähtävä Esse |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pedersören kunta |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 990 |
| Hallinnollinen keskus | Ähtävä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Pietarsaari |
| Kuntaliitokset | Osa Pietarsaaren maalaiskunnasta (1922) |
| Liitetty | 1977 |
| – liitoskunnat |
Pietarsaaren mlk Purmo Ähtävä |
| – syntynyt kunta | Pietarsaaren mlk |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1976) |
| – maa | 232,0 km² |
| Väkiluku |
2 281 [2] (31.12.1976) |
| – väestötiheys | 9,60 as./km² |
Ähtävän naapurikunnat olivat Evijärvi, Kruunupyy, Pietarsaaren maalaiskunta, Purmo ja Teerijärvi.
Ähtävän kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 97,7 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [3]
Nimen taustasta käydään edelleen keskustelua. Ähtävän nimi palautuu Ähtävänjoen nimeen. Yksi mahdollisuus on että joen nimi liittyy Ähtärinjärveen (alun perin Ätsäjärvi tai Ätsävesi). Aikoinaan Ähtärinjärven vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin Pohjanlahteen. Pohjoisempana ns. Vetelin saarekkeelle asettunut ruotsalaisväestö korvasi pohjalaismurteisen ääntöasun Ätsävä muodolla Ässävä, jonka perua on ruotsinkielinen paikannimi Esse. Kun ruotsinkielisille paikannimille haettiin 1800-luvun lopulla suomenkielisiä vastineita, todettiin savolaismurteisen Ähtävä-muodon yleistyneen maakunnan ulkopuolella, vaikka paikkakuntalaiset käyttivätkin yhä asua Ässävä.[4] Jotkut tutkijat huomauttivat, että muualla Pohjanmaalla joenranta-asutus on levinnyt rannikolta sisämaahan päin, mistä johtuen Ähtävällä on asuttu aikaisemmin kuin Ätsäjärvellä. Ensiasutus oli jokisuun Jesszeffaan (nyk. Edsevö) saarella. Asutuksen nimi on sitten annettu joelle, alkulähteelle että myöhäisemmälle asutukselle sekä Ähtävälle. Nimen pohjana olisi tässä tapauksessa germaaninen miehennimi Edse, Etze. [5]
Ähtävän kunnan alue muodosti kaakosta luoteeseen suuntautuvan, vajaat 30 kilometriä pitkän ja keskimäärin 12 kilometriä leveän kaistaleen Ähtävänjoen molemmin puolin. Kunnan luoteisraja jäi vain 5–6 kilometrin päähän meren rannasta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta kasvaa luoteen 20–30 metristä kaakon 50 metriin. Ähtävän korkein maastonkohta on runsaan 70 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Hembacken.[6]
Samalla kun maaston korkeus kasvaa siirryttäessä kaakkoon, myös maanpinnan muodot muuttuvat epätasaisemmiksi. Pinnanmuodoista johtuen Ähtävän kaakkoisosassa on useita pieniä järviä ja lampia.[6]
Toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua Suomeen tulleen nuorakeraamisen kulttuurin pohjoisimmat löydöt on tehty Ähtävän Lappforsista. Heidestä sekä Neder- ja Överlappforsista on tavattu useita asuinpaikkoja, joissa on keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Tyypillisiä Ähtävän muinaislöytöjä ovat myös 55 ”jättiläiskirkkoa” eli röykkiöhautaa, jotka viittaavat siihen, että Ähtävällä on ollut huomattavaa asutusta varhaisella rautakaudella.[6]
Ähtävänjoki oli pirkkalaisten tärkeä kulkuväylä pohjoisille eräsijoille, ja heidän on myös päätelty asuttaneen jokivarret. Vuonna 1549 Ähtävällä oli 32 taloa. Pietarsaaren seutu ei ole yhtä hedelmällistä kuin Etelä-Pohjanmaa, mutta Ähtävänjoki oli hyvin kalaisa. Huomattavaksi elinkeinoksi tuli myös tervanpoltto, ja tervaa vietiin Ähtävältä Tukholmaan jo keskiajalla. Tervanpoltto ja tervan vienti jatkuivat 1800-luvulle saakka.[6]
Suurina kuolonvuosina 1696–1697 Pietarsaaren suurpitäjässä kuoli nälkään yli tuhat henkeä. Isonvihan aikana venäläiset polttivat Ähtävällä ainakin yhdeksän taloa, tappoivat yli sata henkeä ja veivät useita vankeina Venäjälle.[6]
Ähtävän kappeli rakennettiin vuonna 1700 ja pitäjästä tuli Pedersören kappeliseurakunta vuonna 1736. Eräiden tietojen mukaan Kaarle XII olisi antanut Ähtävälle kappelioikeudet jo vuonna 1714, mutta kuninkaan päätös katosi matkalla Benderistä Ähtävään. Seurakunnan ensimmäinen kappalainen radikaalipietisti Abraham Achrenius, joka vaikutti myöhemmin sisäkirkollisessa herätyksessä Varsinais-Suomessa. Ähtävän pappisvirasta Achrenius erosi vuonna 1740.[7] Ähtävän seurakunta itsenäistyi vuonna 1865 mutta sai ensimmäisen kirkkoherransa vasta 1870.[8]
Siirtolaisuus Amerikkaan oli Ähtävältä vähäisempää kuin muualta ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Ähtävän asukasluku kasvoi 1960-luvun alkupuolelle saakka, mutta kääntyi laskuun saman vuosikymmenen lopulla. Muuttoliike suuntautui kaupunkien ohella suuressa määrin Ruotsiin.[6]
- Pääartikkeli: Ähtävän kirkko
Ähtävän kirkko on tasavartinen ristikirkko vuodelta 1770. Kirkko ei ole Kirkonmäellä. "Kyrkbacka" (käännettynä kirkonmäki) sijaitsee joen varrella kirkosta pari kilometriä sisämaahan päin. Perimätiedon mukaan kirkon paikasta oli erimielisyyksiä. Nykyisen maantien alla on kirkon kohdalla vanha uhrilähde, joka saattaa selittää kappelin ja kirkon sijainnin.[9]
Kirkon sisustus on poikkeuksellisen hieno. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa ja saarnastuoli sitä vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, rokokoon ja uusklassismin yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on Johan Gustaf Hedmanin maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Pohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan Antti Hakolan johdolla rakennetuksi 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.[10]
Paikalliset puusepät Berklars-snickarn ja Jofs-snickarn valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnastuolin, samoin kaksi metriä korkean numerotaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta. Lasimaalauksen teki vuonna 1940 Lennart Segerstråle. Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vieressä on noin vuonna 1860 valmistettu vaivaisukko, joka on puettu vuosien Suomen sodan ajan ruotsalaiseksi sotilaaksi.[9]
Ala-Ähtävä (Ytteresse), Purokylä (Bäckby), Salonkylä (Neder- ja Överlappfors), Yli-Ähtävä (Överesse)
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Ähtävän taajamat olivat Lappfors (242 asukasta), Ytteresse (623 asukasta) ja Överesse (531 asukasta).[11]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Ähtävän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
