Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
From Wikipedia, the free encyclopedia
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on pitkäaikainen ahdistuneisuuden tila, joka ei ole luokiteltavissa miksikään muuksi ahdistuneisuushäiriötyypiksi.
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireet ovat jatkuva ahdistus ja huolestumisen tunne, jotka eivät esiinny kohtauksittain toisin kuin esimerkiksi paniikkihäiriössä. Sairaus puhkeaa monesti jo lapsuus- tai nuoruusiällä.
Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä potilas on aina ylenmääräisen huolestunut ja murehtii erilaisia asioita. Huolenaiheita saattavat olla esimerkiksi terveydentila, ihmissuhteet tai taloudellinen tilanne. Ahdistuksen tunne on luonnollista vaikeissa elämänvaiheissa, ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä onkin kyse vain, kun huolet ovat selvästi liioiteltuja.[1] Sairauteen saattaa liittyä myös fyysisiä oireita, kuten takykardiaa, pistelyä, monenlaisia kipuja ja tihentynyt virtsaamisen tarve.
Pitkäaikaista ahdistuneisuutta saattaa seurata masennus, ja joillakin potilailla on sekä masennus että yleistynyt ahdistuneisuushäiriö samanaikaisesti. Jatkuva ja tasoltaan vaikea ahdistus saattaa altistaa paniikkihäiriökohtauksille. Useilla potilaista esiintyy yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ohella sosiaalisten tilanteiden pelkoa.[2] Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on verrattain tavallinen vaiva. Siitä kärsii arviolta noin 4–7 prosenttia väestöstä. Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat naispuoliset ja alle 30-vuotiaat henkilöt. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö puhkeaa keskimäärin nuorempana kuin muut ahdistushäiriöt.
Lähes puolella yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä esiintyy alkoholin ongelmakäyttöä[3]. Sairautta hoidetaan terapialla ja oireita lievittävällä lääkityksellä. Myös masennuslääkkeiden on todettu auttavan joitakin potilaita.