Witenagemot

Witenagemot (kutsutaan myös nimellä witan, joka viittaa kokoukseen osallistuvan arvoon) oli poliittinen instituutio anglosaksisessa Englannissa. Se toimi suunnilleen 600-luvulta 1000-luvulle. Termi witena ġemōt ([ˈwitenɑ jeˈmoːt]) tarkoittaa muinaisenglanniksi "viisaiden miesten tapaamista" (witan, viisas mies tai neuvonantaja, ġemōt, kokoontuminen). Se oli jäänne muinaisista germaanisista heimokokouksista, jotka olivat kehittyneet maan vaikutusvaltaisimpien ja tärkeimpien ihmisten (vanhemmat kirkonmiehet, ealdormen, johtavat thegnit) kokoontumisiksi ja kuninkaan tapaamisiksi.

Kuningas ja witenagemot

Ennen Englannin yhdistymistä 800-luvulla Essexin, Kentin, Mercian, Northumbrian, Sussexin ja Wessexin kuninkaat kutsuivat koolle erilliset witenagemotit. Vaikka Wessexistä tuli johtava kuningaskunta Englannissa, paikalliset witanit jatkoivat kokoontumista aina vuoteen 1065 asti.

Witenagemotin kutsui koolle kuningas, myöhemmin paikallinen jaarli. Kokous neuvoi kuningaskunnan hallintoa ja organisointia koskevissa asioissa, kuten verotuksessa, juridiikassa sekä sisäisessä ja ulkoisessa turvallisuudessa. Witenagemotia tarvittiin myös vahvistamaan jokaisen kuninkaan seuraaja. Uusi kuningas oli aina se, jonka kokous päätti parhaaksi johtamaan maata. Hän ei välttämättä ollut edellisen monarkin jälkeläinen. Kokous saattoi myös syöstä kuninkaita tai jaarleja virastaan. Näin kävi Wessexin Sigeberthille vuonna 755 ja Northumbrian Ethelwaldille vuonna 765.

Witenagemot oli jossain mielessä parlamentin edeltäjä, mutta sillä oli varsin erilainen valta ja joitakin tärkeitä rajoitteita, kuten kiinteän työjärjestyksen, aikataulun tai tapaamispaikan puute. Kuninkaalla oli noina päivinä rooli, jossa oli joitakin presidentin tehtävän piirteitä. Witanit näin ollen valvoivat kuninkaallista valtaa, ehkäisivät itsevaltiutta ja johtivat hallintoa interregnumin aikana.

Witenagemotit kokoontuivat ainakin kerran vuodessa, tavallisesti useammin. Kansallisella witenagemotilla ei ollut yksittäistä kotipaikkaa. Tavallisesti se seurasi kuningasta, jolla ei tyypillisesti ollut yhtä kiinteää hovia. Witenagemotin tiedetään kokoontuneen ainakin 116 paikkakunnalla, mukaan lukien Amesbury, Cheddar, Gloucester, Lontoo ja Winchester. Kokouspaikat olivat usein kuninkaallisissa kiinteistöissä, mutta jotkut witenagemotit kokoontuivat julkisilla avoimilla paikoilla (suuret kivet, kukkulat, niityt ja kuuluisat puut).

Tunnetuin witenagemot kokoontui 5. tammikuuta 1066. Se hyväksyi Harald Godwininpojan kuninkaaksi Edvard Tunnustajan kuoltua.

Witenagemot instituutiona päättyi, kun normannit valloittivat Englannin vuonna 1066. Witenagemotin korvasi curia regis, "kuninkaan hovi". Witenagemotin vaikutuksesta kuitenkin kertoo se, että kronikoitsijat nimittivät curia registä "witaniksi" vielä 1100-luvulle asti.

Aiheesta muualla

• Witenagemot - The Columbia Encyclopedia (Arkistoitu – Internet Archive)
• Witenagemot Merciassa (Arkistoitu – Internet Archive)