brittiläinen yhtye From Wikipedia, the free encyclopedia
Wishbone Ash on Torquaysta Englannista kotoisin oleva rock-yhtye, joka saavutti suosionsa 1970-luvun albumeilla Wishbone Ash (1970), Argus (1972), There's the Rub (1974) ja New England (1976).
| Wishbone Ash | |
|---|---|
 Wishbone Ash vuonna 2015. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1969– |
| Tyylilaji | hard rock, progressiivinen rock, blues rock |
| Kotipaikka |
 Torquay, Englanti |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Andy Powell, laulu, kitara (1969-) |
| Entiset jäsenet |
Steve Upton, rummut (1969-1990) |
| Levy-yhtiö |
MCA, AVM, Neat, IRS, Permanent, Talking Elephant, ZYX |
| Aiheesta muualla | |
| www.wishboneash.com | |
Wishbone Ash perustettiin vuonna 1969. Yhtyeen perustajajäsenistä vain rumpali Steve Upton oli toiminut ammattimuusikkona. Hän ja basisti Martin Turner olivat soittaneet yhtyeessä nimeltä The Empty Vessels, mutta muuttivat 1969 Lontooseen jossa tapasivat kitaraa soittavan jäätelönmyyjän Andy Powellin ja puoliammattilaisen kitaristin Ted Turnerin ja päättivät perustaa Wishbone Ash -nimisen yhtyeen. Muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen Wishbone Ash teki ensiesiintymisensä marraskuussa 1969.
1970 Wishbone Ash toimi Deep Purplen lämmittelijänä. Jonka kitaristi Blackmore tutustutti yhtyeen Derek Lawrenceen josta tuli Wishbone Ashin tuottaja. Blackmore myös vakuutti MCA-levyhtiön, joka tekikin hänen suosittelunsa johdosta levytyssopimuksen Wishbone Ashin kanssa.[1]
Joulukuussa 1970 ilmestyi esikoisalbumi, joka nousi myyntitilastojen alemmille lukemille. Kesällä 1971 yhtye teki ensimmäisen maanlaajuisen kiertueensa ympäri Britanniaa, mikä nosti yhtyeen suosiota niin, että se äänestettiin Melody Maker- ja Sounds-lehdissä vuoden lupaavimmaksi tulokkaaksi. Seuraavana vuonna se tuli Melody Makerin lukijaäänestyksessä viidenneksi vuoden parhaan yhtyeen sarjassa, edellään Emerson Lake & Palmer, Pink Floyd, Lindisfarne ja The Rolling Stones. Yhtyeen kolmas albumi Argus valittiin vuoden parhaaksi englantilaiseksi LP-levyksi.[2]
2000-luvulla yhtyeen kitaristeina ovat toimineet suomalaiset Ben Granfelt ja hänen jälkeensä Muddy Manninen.
| Vuosi | Nimi | Billboard album 200[3] | UK Top 100[4] | RIAA[5] | BPI[6] |
|---|---|---|---|---|---|
| 1970 | Wishbone Ash | - | 29 | - | - |
| 1971 | Pilgrimage | 174 | 14 | - | - |
| 1972 | Argus | 82 | 3 | - | - |
| 1973 | Wishbone Four | 44 | 12 | - | - |
| 1974 | There's the Rub | 88 | 16 | - | Silver |
| 1976 | Locked In | 136 | 36 | - | - |
| 1976 | New England | 154 | 22 | - | - |
| 1977 | Front Page News | - | 31 | - | - |
| 1978 | No Smoke Without Fire | - | 43 | - | - |
| 1980 | Just Testing | 179 | 41 | - | - |
| 1981 | Number the Brave | - | 61 | - | - |
| 1982 | Twin Barrels Burning | - | 22 | - | - |
| 1985 | Raw to the Bone | - | - | - | - |
| 1987 | Nouveau Calls | - | - | - | - |
| 1989 | Here to Hear | - | - | - | - |
| 1991 | Strange Affair | - | - | - | - |
| 1996 | Illuminations | - | - | - | - |
| 1997 | Trance Visionary | - | - | - | - |
| 1998 | Psychic Terrorism | - | - | - | - |
| 1999 | Bare Bones | - | - | - | - |
| 2002 | Bona Fide | - | - | - | - |
| 2006 | Clan Destiny | - | - | - | - |
| 2007 | Power of Eternity | - | - | - | - |
| 2007 | First Light | - | - | - | - |
| 2011 | Elegant Stealth | - | - | - | - |
| 2014 | Blue Horizon | - | - | - | - |
| 2020 | Coat of Arms | - | - | - | - |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
