From Wikipedia, the free encyclopedia
Wattieza on sukupuuttoon kuollut suku esihistoriallisia saniaismaisia puita.[1] Sukuun on sijoitettu maailman vanhimmat, ulkonäöltään jonkin verran nykyisiä palmuja muistuttaneet puut.[2] Wattieza-puita oli devonikaudella noin 380 miljoonaa vuotta sitten.[2] Puut olivat täysikasvuisina korkeintaan kymmenmetrisiä.[2] Wattieza-puiden aikakaudella maalla ei vielä ollut juurikaan muita eläimiä kuin nivelkaisia, hämähäkkejä, hyönteisiä ja äyriäisiä.[3] Nämä puut ovat kasvaneet maan päällä jo 140 miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia.[3][4]
Wattieza | |
---|---|
Fossiili | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Luokka: | Cladoxylopsida |
Lahko: | Pseudosporochnales |
Suku: |
Wattieza Stockmans |
Kivettyneiden fossiilien perusteella on arveltu maapallon ensimmäisten metsien muodostuneen vajaan kymmenen metrin korkuisista Wattieza-puista.[1][3] Aiemmin vanhimmat tunnetut puut oli sijoitettu Archaeopteris-sukuun. Wattieza-puiden ensimmäiset fossiilit löydettiin jo 1800-luvun lopulla Gilboan fossiilimetsästä, mutta vasta 2000-luvun alussa parempien fossiililöydöksien perusteella on voitu arvioida miltä maailman vanhimmat puut näyttivät.[1][2]
Wattieza-puissa ei ollut varsinaisia lehtiä eivätkä ne muodostaneet harottavia oksia. Niiden latvaan kasvoi viuhkamaisia vuosikasvaimia, jotka putosivat uusien tieltä pois, joten pääosin puu oli paljasta runkoa nykyisten palmupuiden tapaan.[1][3]
Wattieza-metsillä oli suuri merkitys ilmakehän hiilidioksin sitomisessa ja osaltaan ne siten edistivät merkittävästi ilmastonmuutosta.[2][4] Ne auttoivat hiilidioksidipitoisuuksia vähenemään ja lämpötilaa laskemaan lähemmäs nykypäivän tasoa.[4] Ilmastonmuutoksen myötä kehittyi miljoonia vuosia myöhemmin isolehtisiä puita ja kasveja, jotka saivat Wattieza-puut lopulta kuolemaan sukupuuttoon. Wattieza-puista maahan pudonneet alkeelliset lehvästöt ja lahonneet osat tarjosivat myös ensimmäisille maalla vaeltaville eliölle ravintoa ja synnyttivät siten uudenlaisen ravintoketjun.[2]
Wattieza-suvun puut lisääntyivät itiöiden avulla. Niillä oli verrattain pieni juuristo ja rungon sisusta oli nykypuista poikkeavasti luultavimmin pehmeä.[3]
Devonikaudella ilmaantui myös Wattieza-puiden rinnalle niistä poikkeavia pysyvän oksiston ja laajan juuriston omaavia puita (Archaeopteris-suku).[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.