From Wikipedia, the free encyclopedia
Vygruppen AS, tutummin Vy (aiemmin Norges Statsbaner, lyhyemmin NSB, suom. Norjan valtionrautatiet) on norjalainen rautatieyhtiö. Vy on VR:n tapaan valtio-omisteinen yhtiö ja Norjan suurin henkilöliikenteeseen keskittynyt rautatieyhtiö. Rahtiliikenne on erotettu omaksi yhtiökseen.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin tiedot ovat vanhentuneet historian ja kaluston osalta. |
Vygruppen AS | |
---|---|
Yritysmuoto | valtionyhtiö |
Perustettu | 1854 |
Toimitusjohtaja | Einar Enger |
Kotipaikka | Norja |
Toimiala | rautatieliikenne |
Liikevaihto | 589 milj. NOK (2005) |
Liikevoitto | 328 milj. NOK (2006) |
Henkilöstö | 10 646 (2006) |
Omistaja | Norjan valtio |
Kotisivu |
Norjan ensimmäinen rautatielinja, Hovedbanen, välillä Oslo–Eidsvoll avattiin 1. syyskuuta 1854. Tämä 68 kilometriä pitkä linja päätyi Mjøsajärven luo, josta höyrylaivat jatkoivat Lillehammeriin. Rautatien rakensivat brittiläiset insinöörit, mutta rahoitus tuli brittiläisiltä investoijilta ja Norjan valtiolta. Linjan hinnaksi tuli kaksi miljoonaa speciedaleria, mutta linjaan investointi oli kannattavaa, sillä se oli tuottoisa vilkkaan puutavaraliikenteensä ansiosta. Linjasta olikin valtava hyöty Norjan kukoistavalle puuteollisuudelle. Tämän, kuten myös myöhempien rautatielinjojen, varrelle rakennettiin lennätinlinja.
Seuraavaksi rakennettu rautatielinja oli ensimmäinen valtio-omisteinen rautatielinja. 23. kesäkuuta 1862 Hamar-Grundsetbanen avattiin. Sitä seurasi 3. lokakuuta avattu Kongsvingerbanen, joka mahdollisti Norjan rautateiden yhdistymisen Ruotsin rautateiden kanssa. Uusia linjoja avattiin seuraavina vuosina ahkerasti.
Toisen maailmansodan jälkeen rautatielinjaston laajeneminen käytännöllisesti katsoen lakkasi täysin Nordlandsbanenin rakentamista lukuun ottamatta. Vuonna 1952 Norjan päättäjät päättivät, että 50 % rautatielinjaston pituudesta, joissa kulki 80 % liikenteestä, sähköistettäisiin 15 kV vaihtovirralla ja jäljelle jäävällä alueella liikennöitäisiin dieseljunilla. Sähköistys saatiin suoritettua loppuun vuoteen 1970 mennessä.
Operoidakseen modernisoidulla rataverkolla, NSB päätti hankkia uusia vetureita. Dieseljunia vetämään hankittiin NSB Di 3 ja sähköjunia NSB El 11.
Vuosikymmenien suunnittelun ja rakentamisen jälkeen saatiin vuonna 1980 avattua Oslotunnelen. Se mahdollisti lännestä tulevien junien pääsyn Oslon keskusrautatieasemalle. Suurinta mullistusta tunneli tarkoitti Oslon lähijunaliikenteelle, sillä se salli junien operoida Oslon kummallakin puolella.
1. joulukuuta 1996 NSB koki suurimman muutoksensa koko 1900-luvulla, kun se jaettiin kolmeen osaan.
Vuonna 1998 Oslo sai uuden päälentoaseman vanhan käytyä liian pieneksi kasvavan liikenteen jaloissa. Uudesta lentoasemasta haluttiin ympäristöystävällisempi ja niinpä lentoasemalle vedettiin suurnopeuslinja. Linjaa ei rakennettu verovaroin vaan lainarahalla. Linjalla liikennöidään BM71 -yksiköillä niiden huippunopeutta, 210km/h.
90-luku sisälsi myös voimakasta kaluston uusimista ja uuden brändin luomisen.
Veturit
Sähkökäyttöiset monirunkoiset yksiköt (EMU)
Dieselkäyttöiset monirunkoiset yksiköt (DMU)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.