Vuorovesilämpeneminen

Vuorovesilämpeneminen on kitkan aiheuttamaa lämpenemistä planeetassa tai kuussa. Siinä lämpöä vapautuu taivaankappaleen kuoreen. Jupiterin kuu Io on vulkaanisesti aktiivisin taivaankappale Aurinkokunnassa. Siinä ei ole kraattereita, koska vuorovesivoimat muovaavat pintaa jatkuvasti.^[1] Sen kiertoradan eksentrisyydestä, mikä on tulosta keskiliikeresonanssista, aiheutuu siihen pituuden vaihtelua noin 100 m saakka. Kiertäessään Jupiteria kitka, joka syntyy vuorovesivenymisestä lämmittää sen sisustaa. Samankaltainen, mutta heikommin ilmenevänä kehityskulun teoretisoidaan sulattaneen Jupiterin seuraavan suuren kuun Europan alhaisimmat kerrostumat. Saturnuksen kuun Enceladuksen on samaan tapaan oletettu omaavan nestemäisen meren sen jäisen pinnan alla. Sen kryotulivuorista purkautuu jatkuvasti ainesta. Niiden voimanlähteenä pidetään kitkaa, joka syntyy sen jäisen maankuoren siirtymisen takia.^[2]

Jupiterin kuulla Io:lla on voimakasta vuorovesilämpenemisestä aiheutuvaa vulkaanista toimintaa.

Vuorovesilämmityksen määrän ${\displaystyle q_{tid}}$ voi laskea seuraavalla kaavalla.

${\displaystyle q_{tid}=63}$ ${\displaystyle \rho }$ ${\displaystyle n^{5}}$ ${\displaystyle r^{4}}$ ${\displaystyle e^{2}/(38}$ ${\displaystyle \mu }$ ${\displaystyle Q)}$

Missä ${\displaystyle \rho }$ on taivaankappaleen keskitiheys, ${\displaystyle n}$ kappaleen keskiliike, ${\displaystyle r}$ on kappaleen säde, ${\displaystyle e}$ on kiertoradan epäkeskisyys, ${\displaystyle \mu }$ on leikkauskerroin ${\displaystyle Q}$ on dimensioton häviökerroin. Vuorovesilämmityksen osaa kuvataan joskus dimensiottomalla suureella C, joka on yhtä kuin vuorovesilämmityksen osamäärä ja sisäisen lämmityksen määrä.^[3]

Katso myös

• Kryovulkanismi
• Vuorovesilukkiutuminen
• Vuorovesilukkiutunut planeetta

Lähteet

1. Peale, S. J. / Cassen P. / Reynolds, R. T.: Melting of Io by Tidal Dissipation. Science, 2.3.1979, 203. vsk, nro 4383, s. 892-894. American Association for the Advancement of Science. PubMed:17771724. doi:10.1126/science.203.4383.892. Bibcode:1979Sci...203..892P. Tutkimus. Viitattu 19.2.2016. (englanniksi)
2. Peale, S. J.: Tidally Induced Volcanism. Celestial Mechanics and Dynamical Astronomy, Syyskuu 2003, 87. vsk, nro 1, s. 129-155. doi:10.1023/A:1026187917994. ISSN 1572-9478. Tutkimus. Viitattu 19.2.2016. (englanniksi)
3. Czechowski, Leszek: Parameterized model of convection driven by tidal and radiogenic heating. Advances in Space Research, 2006, 38. vsk, nro 4, s. 788–793. doi:10.1016/j.asr.2005.12.013. ISSN 0273-1177. Tutkimus. Viitattu 19.2.2016. (englanniksi)