yleinen nimitys alkoholittomille tai vain vähän alkoholia sisältäville juomille From Wikipedia, the free encyclopedia
Virvoitusjuoma eli limsa tai limu (sanasta limonadi[1]) on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.[2] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon tyydyttäjänä. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonadit, alkoholittomat viinit ja kalja.[3] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.[4] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.[5] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.[4][6][7]
Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Dr Pepper, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.[8]
Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.[9] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.[10]
Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.
Limonadilla voidaan tarkoittaa täsmällisemmin sitruunamehusta, vedestä ja sokerista tehtyä sitruunasoodaa.[11]
Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.[12] Sokerittomat kevytvirvoitusjuomat ovat Suomessa enemmän naisten kuin miesten suosiossa.[13]
Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.[14] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.[15]
Virvoitusjuomien nauttiminen altistaa hampaiden eroosiolle eli hammaskiilteen ohenemiselle[16]. Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.[17] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.[6]
Yhden virvoitusjuomalitran valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetusten aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt ovat vuonna 2010 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan noin yksi kilo hiilidioksidia(ekv) eli yhtä suuret kuin maidolla.[18]
Virvoitusjuomien valmistuksen voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1863, kun August Ludvig Hartwall ja kemian professori Pehr Adolf von Bonsdorff saivat kivennäisvesilaitokselleen toimiluvan. Jo sitä ennen he olivat valmistaneet myyntiin kivennäisvesiä pienimuotoisemmin muun muassa Segerstrålen talossa Senaatintorilla.[19] Pian he perustivat Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinanlähde? ja kivennäisveden sekoituksen, ”kossuvissyn” esiastetta). Kilpailija Apteekkarien Kivennäisvesilaitos alkoi myydä omia tuotteitaan myyntikärryistä[19].
Vuoden 1865 kesä oli kuumalähde? ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenaporelähde? ja Sitruunasooda[19].
Coca-Cola tuli Suomeen virallisesti Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla ja lisenssivalmistus Suomessa alkoi vasta 1957.[19][20]
Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.lähde?
Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia eli noin 10 ppm.[21][22]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
