Vilhelm II (Sisilia)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Vilhelm II (joulukuu 1153 – 11. marraskuuta 1189), lisänimeltä Hyvä, oli Sisilian kuningas vuosina 1166–1189. Säilyneiden lähteiden perusteella Vilhelmin luonne on epäselvä. Häneltä puuttui sotilaallinen yritteliäisyys, hän oli eristäytynyt ja nautintoa rakastava, joten hän harvoin poistui palatsielämästään Palermossa. Silti hänen hallituskauttaan leimaa kunnianhimoinen ulkopolitiikka ja tarmokas diplomatia. Paavinvallan mestarina ja salaliitossa Lombardian kaupunkien kanssa hän pystyi uhmaamaan yhteistä vihollista Fredrik Barbarossaa.[1] Jumalaisessa näytelmässä Dante sijoittaa Vilhelm II:n paratiisiin. Häneen viitataan myös Boccaccion Decameronessa (tarina IV.4, jossa hänellä kerrotaan olevan kaksi lasta, ja tarina V.7).
Vilhelm sai lempinimen "Hyvä" vasta kuolemaansa seuraavina vuosikymmeninä. Se ei johdu niinkään hänen omasta luonteestaan kuin hänen isänsä hallituskautta vaivanneista sisäisistä ongelmista ja hänen seuraajansa aikana syttyneistä sodista. Staufer-dynastian aikana hänen hallituskauttaan luonnehdittiin rauhan ja oikeudenmukaisuuden kultakaudeksi.[2] Hän sai järjestysnumeronsa omana aikanaan ja hän itse käytti sitä.