From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän presidentinvaali 2024 järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Vaalit olivat ensimmäiset vuoden 2020 perustuslain uudistusten jälkeen.[2] Vaalit voitti istuva presidentti Vladimir Putin.
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri tahot esittivät vaalien aikana esiintyneen vaalivilppiä ja opposition tukahduttamista.
Vaalit toimitettiin myös Venäjän miehittämillä alueilla, jotka Venäjä on väittänyt liittäneensä osaksi itseään, Ukrainassa.[3][4]
Venäjän perustuslain mukaan presidentiksi valittavan henkilön tulee olla vähintään 35-vuotias Venäjän kansalainen, joka on asunut maassa vähintään 10 vuotta.[5]
Istuvan presidentin Vladimir Putinin valintaa pidettiin ennen vaaleja käytännössä varmana.[6] Valtion järjestämien kyselyjen mukaan helmikuussa 2024 häntä oli valmis äänestämään 75 % vastaajista. Muiden ehdokkaiden vastaavat lukemat jäivät tuolloin 5 % tai sen alle.[1]
Jekaterina Duntsovan ehdokkuus hylättiin muotoseikkoihin vedoten.[7] Duntsova ilmoitti aluksi valittavansa päätöksestä, mutta Venäjän korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, minkä jälkeen Duntsova kertoi aikovansa perustaa uuden puolueen, joka kannattaa "rauhaa, vapautta ja demokratiaa".[8]
Boris Nadeždin hylättiin vaaliviranomaisten sanottua tämän epäonnistuneen toimittaa ehdokkuuteen tarvittavat 100 000 kannattajakorttia. Ennen vaaleja mahdollisena oppositioehdokkaana oli pidetty myös Aleksei Navalnyia, joka kuitenkin kuoli vankeudessa helmikuussa 2024.[1]
Istuva presidentti Vladimir Putin on sitoutumaton, mutta osa Yleisvenäläinen kansanrintama -vaaliliittoa.[1] Hän sai aikaisemmissa vuoden 2018 presidentinvaaleissa 76,7 % äänistä. Putin on toiminut Venäjän presidenttinä kauemmin, kuin kukaan aikaisemmin. Hän on lyönyt tällä ennätyksellään myös Neuvostoliiton Leonid Brežnevin kommunistisen puolueen pääsihteerikauden pituuden.[9]
Nikolai Haritonov oli Venäjän federaation kommunistisen puolueen ehdokas ja osallistui myös vaaleihin vuonna 2004. Leonid Slutski oli äärikansallismieliseksi kuvaillun Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen ehdokas. Vladislav Davankov edusti puoluetta Uusi kansa ja pyrki esiintymään hillityn uudistusmielisenä ehdokkaana.[1]
Vaalien äänestys järjestettiin 15.–17. maaliskuuta 2024.[1] Äänioikeutettuja venäläisiä oli kotimaassaan noin 112,3 miljoonaa. Ulkomailla äänioikeutettuja oli noin 1,9 miljoonaa. Aikaisemmissa vaaleissa äänestämässä kävi noin 70–80 miljoonaa henkilöä.[9]
Vaaleja tarkkailemassa oli Venäjän mukaan äänestyksen alkaessa edustajia 36 eri maasta. Heidän joukossaan oli tarkkailijoita 30 valtiollisesta parlamentista ja viidestä kansainvälisestä järjestöstä, joita olivat IVY, ODKB, ASEAN, Islamilainen yhteistyöjärjestö ja PARLACEN.[10] Esimerkiksi ETYJ ei osallistunut vaalien tarkkailuun.[9] Venäläinen valtiosta itsenäinen vaalitarkkailijajärjestö Golos ei saanut lähettää omia tarkkailijoitaan. Järjestö oli aikaisemmin tuomittu ulkomaalaisena agenttina.[11]
| Ehdokas | Äänimäärä | Osuus | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Vladimir Putin | 76 277 708 | 88,48 % | 1. |
| Nikolai Haritonov | 3 768 480 | 4,37 % | 2. |
| Vladislav Davankov | 3 362 484 | 3,90 % | 3. |
| Leonid Slutski | 2 795 629 | 3,24 % | 4. |
| Yhteensä | 86 204 291 | 100,00 % |
Putin voitti vaalit selvin lukemin. Vaaliviranomaisten mukaan äänestysaktiivisuus oli 77 %, mikä teki vaalista Venäjän neuvostohistorian jälkeisten vaalien vilkkaimman.[12]
Äänestys järjestettiin 144 ulkomaassa. Ulkomailla jätettiin 383 553 ääntä, joista Putin sai 72,3 %.[13] Suomessa asuvien venäläisten äänistä Putin sai Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan 32,67 %. Ovensuukyselyssä Venäjän Helsingin-suurlähetystön äänestyspaikalla 17.3 Putinia sanoi äänestävänsä vain noin 10 %.[14]
Kiinan presidentti Xi Jinping mainitsi vaalin tuloksen kuvaavan Venäjän kansan tukea Putinille.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un onnitteli Putinia.
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustaja Josep Borrell sanoi, että vaalit eivät olleet vapaat.
Valkoinen talo Yhdysvalloissa totesi, että vaalit eivät olleet vapaat.
Saksan ulkoministeriö tiedotti, että vaalit eivät olleet vapaat eikä liittokansleri Olaf Scholz onnitellut Putinia.
Ranskan ulkoministeriö tiedotti, että se ei tunnusta vaaleja.
Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri David Cameron kutsui vaaleja miehitetyssä Ukrainassa laittomaksi.
Puolan ulkoministeriö kritisoi vaalien aikaisia "äärimmäisiä" tukahduttamistoimia eikä pitänyt vaaleja demokraattisina.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui Putinia diktaattoriksi ja vaaleja tekaistuksi.Lähde:[15]
Venäläisen vaalimatemaatikon Ivan Šukšinin mukaan Vladimir Putinin äänimäärään lisättiin vilpillisesti ainakin 22 miljoonaa ja ehkä jopa 30 miljoonaa ääntä. Tähän käytettiin sähköisiä menetelmiä. Samalla kun Putinin kannatusta korotettiin, Uudet ihmiset -puolueen ehdokkaan Vladislav Davankovin kannatusta alennettiin. Jos 22 miljoonaa ääntä tosiaan lisättiin tyhjästä, Putin olisi saanut todellisuudessa 54 miljoonaa ääntä 65 miljoonasta annetusta äänestä, eli joka tapauksessa yli 80 prosenttia äänistä. Vaalimatemaatikko Ivan Šukšin kuitenkin totesi: ”Tämä tulos on väärennetty murhaamalla yhdet ja sulkemalla pois toiset ehdokkaat ja kampittamalla vapaa tiedonvälitys ja muut oikeusvaltion perusteet niin, että todellinen vaalivoittaja on meiltä riistetty.”[16]
Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän miehittämillä alueilla paikallisia peloteltiin ja uhkailtiin äänestämään vaaleissa. Venäjä kielsi väitteet.[17]
Jotkin oppositiotahot, kuten kuolleen Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja, kehottivat ihmisiä osoittamaan mieltään.[18] Mielenosoitajat järjestivät esimerkiksi Keskipäivä ilman Putinia -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli Putinin vastustajien kokoontuvan paikalle äänestämään samaan aikaan kello 12. Tähän tai muihin mielenosoituksiin sanottiin liittyneen kymmeniä pidätyksiä.[19] Joillakin äänestysasemilla esimerkiksi Moskovassa, Voronežissa ja Karatšai-Tšerkessiassa esiintyi välikohtauksia. Jotkut äänestyspaikoilla käyneet yrittivät vandalisoida vaaliuurnia esimerkiksi polttamalla tai kaatamallla niihin maalia.[6]
Vaali järjestettiin myös miehitetyssä Ukrainassa. Vaalit ovat alueen ensimmäiset vuonna 2022 Venäjään liittymisestä järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Vaalien aikana ilmeni syytöksiä esimerkiksi äänestykseen pakottamisesta.[20] Ennen vaaleja helmikuussa tehtiin pommi-isku Putinin kampanjatoimistoon Nova Kah’ovkassa ja maaliskuussa murhattiin vaalilautakunnan jäsen Berdjanskissa. Vaalien aikana Skadovskin pikkukaupungissa miehitetyssä Ukrainassa uutisoitiin pienestä pommi-iskusta lähellä äänestyspaikkaa.[6] Ukraina teki äänestysaikana drooni-iskuja Venäjän puolelle rajaa. Putin syytti Ukrainaa vaalien häiritsemisyrityksistä.[21]
.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
_(cropped).jpg)
_2_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
