From Wikipedia, the free encyclopedia
Varsinaiset katkaravut[1] (Caridea) on kymmenjalkaisten äyriäisten osalahko. Vaikka osalahkoa on toisinaan kutsuttu pelkästään nimellä katkaravut[2], luetaan katkaravuiksi yleensä muitakin, ulkoisesti samannäköisiä äyriäisryhmiä, joita samaan tapaan pyydystetään tai kasvatetaan ihmisravinnoksi.
| Varsinaiset katkaravut | |
|---|---|
 Palaemon pacificus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
| Alalahko: | Pleocyemata |
| Osalahko: |
Caridea Dana, 1852 |
| Yläheimot | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Katkarapujen ruumis on pitkänomainen, jokseenkin liereä tai vähän sivuilta litistynyt. Sitä luonnehtii vahva, lihaksikas pyrstöosa. Selkäkilpi (carapax) on suhteellisen pehmeä ja ohut, sen etureuna muodostaa usein sarvimaisen otsapiikin. Keskiruumiin jalat ovat ohuet, hämähäkkimäiset, takaruumiin (”ravunpyrstön”) raajat taas ovat sopeutuneet uimajaloiksi. Tuntosarvet ovat useimmiten pitkät; niiden tyvellä on levymäinen antennisuomu. Katkaravut useimmiten liikkuvat pohjan tuntumassa tai vesikasvillisuudessa.
Varsinaiset katkaravut kuuluvat kymmenjalkaisten Pleocyemata-alalahkoon ja ovat läheisempää sukua esim. saman alalahkon hummereille ja taskuravuille kuin muille, Dendrobranchiata-alalahkoon kuuluville katkaravuille. Varsinaisilla katkaravuilla on yksinkertaiset haarattomat kidukset ja ne hautovat muniaan pyrstönsä tyvessä.
Caridea-osalahko jaetaan kuuteentoista yläheimoon, ja nämä edelleen heimoihin, sukuihin ja lajeihin, joita tunnetaan yli 3260 kappaletta.[3][4] Suurimmat yläheimot ovat Palaemonoidea (971 lajia), Alpheoidea (963 lajia) ja Atyoidea (450 lajia).[3]
Suomen rannikoilla esiintyy alkuperäisenä kaksi noin kuusisenttiseksi kasvavaa katkarapulajia, hietakatkarapu (Crangon crangon) sekä leväkatkarapu (Palaemon adspersus), joka elää Porin ja Pernajan välisellä alueella. Kolmas laji, sirokatkarapu (Palaemon elegans) on vieraslaji, joka on levinnyt nopeasti etelärannikolle 2000-luvun alussa.[5][6]
Varsinaisia katkarapuja, samoin kuin muiden ryhmien katkarapuja, pyydystetään ja kasvatetaan merkittäviä määriä ihmisravinnoksi. Pohjois-Euroopassa tärkeimpiä lajeja ovat pohjankatkarapu (Pandalus borealis) ja hietakatkarapu (Crangon crangon). Kaakkois-Aasiassa vesiviljelyssä tuotetaan suuria määriä makean veden Macrobrachium-katkarapuja.
Akvaarioharrastuksessa suosittujen pienten makean veden harjarapujen (Atyidae) nimiksi on vahvistettu erilaisia harjarapuja ja sukarapuja, esimerkiksi siniharjarapu ja leväsukarapu (Caridina japonica, ent. leväkatkarapu).[7]
Makea- ja murtovesiakvaarioissa pidetään myös Macrobrachium-suvun lajeja, esimerkiksi Macrobrachium lanchesteri, Macrobrachium pilimanus ja Macrobrachium assamense. Merivesiakvaarioissa ovat yleisiä Lysmata-suvun ravut, jotka kuuluvat puhdistajaravuiksikin kutsuttuun Hippolytidae-heimoon.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
