Limingan museoalue
suojeltu puutaloalue Limingassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Limingan museoalue on Limingan keskustaajamassa vanhassa Limingassa Liminganjokivarressa Rantatiellä sijaitseva alue, johon kuuluvat oopperalaulaja Abraham Ojanperän muistoa kunnioittava Muistokoti Aappola, Limingan kotiseutumuseo sekä taidemaalari Vilho Lammen tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo.[3] Limingan museoalue kuuluu Liminganjokivarren maisemakokonaisuuteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[5][6] Museoalue on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin kello 12–18, ja se on maanantaisin ja juhannusaattona suljettu.[7]
| Limingan museoalue | |
|---|---|
 Limingan museoalue. Rakennus oikealla on Muistokoti Aappola. Sen takaa näkyy Vilho Lampi -museo. |
|
| Tyyppi | museo |
| Sijainti |
Rantatie 91900 Liminka[1] |
| Perustettu |
Muistokoti Aappola 1917[2] Vilho Lampi -museo 1972[3] |
| Johtaja |
Muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo: Raija Palsa Vilho Lampi -museo: Matti Lampi[4] |
| Kotisivut | Limingan kunta: Liminka – Kulttuurikohteet ja nähtävyydet |
| Koordinaatit | |
 Limingan museoalue |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Muistokoti Aappola
Muistokoti Aappola on aikansa johtavan suomalaisen laulutaiteilijan ja pedagogin Abraham Ojanperän (1856–1916) entinen huvila ja koti, joka nykyään toimii osana museoaluetta. Ojanperä rakennutti sen taiteilijahuvilakseen vuonna 1912. Aappolassa on esillä keskeinen osa kuuluisan liminkalaisen laulajan jäämistöstä.[3][8][5]
Rakennus päätyi Ojanperän haltuun hänen sisareltaan Anna Ojanperältä, ja Ojanperä rakennutti vuosina 1908–1910 talon kansakoulun puoleiseen osaan jatkoksi huvilamaisen kaksikerroksisen jatkon parvekkeineen. Tässä yhteydessä talon nimi muutettiin Aappolaksi.[9] Nykyisin Limingan kunnan hallinnassa oleva museo otettiin käyttöön vuonna 1917.[2] Aappolan pihapiiriin kuuluvat renkitupa ja aitta.[5]
Ojanperä vietti Aappolassa paljon lomiaan ja elämänsä loppukuukaudet. Hänen tiedetään lauleskelleen huvilansa parvekkeelta naisille serenadeja.[2] Muistokodissa on esillä myös Eetu Iston maalaama Ojanperän öljyvärimuotokuva. Maalaus valmistui vuonna 1905.[10]
Limingan kotiseutumuseo
Limingan kotiseutumuseo on kulttuurihistoriallinen paikallismuseo, jonka rakennuksiin on koottu alueen historiaan liittyvää esineistöä, josta pääosa on maatalousesineistöä.[3][11] Kotiseutumuseoon kuuluvat muun muassa kalastus- ja maitotalousaitat, jyvämakasiini ja Limingan 500-vuotisjuhliin vuodeksi 1977 rakennettu perinnehalli, johon on koottu maatalouskoneita sekä työ- ja ajokaluja.[3] Alueelle siirretyn entisen pitäjän lainamakasiinin ja aitan lisäksi alueeseen kuuluu vanha tuulimylly.[5]
Limingan kunnan omistuksessa olevien Muistokoti Aappolan ja Limingan kotiseutumuseon toiminnasta vastaa nuoriso- ja kulttuurisihteeri Raija Palsa.[4]
Historiaa ja museon kokoelmat
Liminkalaisena tunnetun mutta Oulussa syntyneen ja kuolleen, ekspressionistisen taidemaalari Vilho Lammen (1898–1936) tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo sijaitsee vuonna 1868 rakennetussa Pohjois-Suomen vanhimmassa kansakoulurakennuksessa, Kivikoulussa, joka muutettiin taidemuseoksi vuonna 1972.[3] Lampi kävi itsekin rakennuksessa kansakoulua hänen perheensä muutettua Oulusta Liminkaan, ja koulun kevätnäyttelyissä hänen töitään saattoi olla näytillä seinän täydeltä.[12]
Vilho Lampi-museon suuren salin pinta-ala on 100 m², ja vaihtuvien näyttelyiden tilojen pinta-ala on 130 m². Museon kokoelmiin kuuluu noin 90 taideteosta, joista taidemaalari Vilho Lammen teoksia on noin 30.[13] Kokoelma koostuu Vilho Lampi -seuran 67 teosta sisältävästä kokoelmasta, Limingan kunnan kuuden teoksen talletuksesta ja Suomen Taiteilijaseuran kahdeksantoista teoksen pysyväistalletuksesta.[14]
Vilho Lampi -museossa on kesäisin esillä vaihtuvia näyttelyitä ja talvisin museon oma kokoelma.[3] Lammen tuotantoa on esitelty museossa useissa nimikkonäyttelyissä, ja myös vaihtuvien kesänäyttelyiden yhteydessä on aina esillä kokoelma Lammen maalauksia ja esineistöä. Talvisin Lammen tuotantoa esitellään tilauksesta ryhmille museon kokoelmien teosten ja diaesitysten välityksellä.[12]
Museon kokoelmiin kuuluvat muun muassa vuonna 1930 valmistunut Lammen herooisen eli sankarikauden teoksiin kuuluva rehvakas ylimielisyyttä ja uhmaa viestivä Pitäjän keisari ja vuoden 1934 pysähtyneisyyttä ja ajattomuutta henkivä Omakuva, joka esiintyy myös Paavo Rintalan vuonna 1959 ilmestyneen Lammen elämästä kertovan ja Lampi-myytin synnyttäneen romaanin Jumala on kauneus kannessa. Vuoden 1934 omakuvaa on pidetty yhtenä Lammen vaikuttavimmista omakuvatutkielmista.[15] Pitäjän keisarin ja vuoden 1934 omakuvan lisäksi kokoelmiin kuuluu muun muassa vuoden 1934 versio suurikokoisesta, taiteilijan viimeiseksi työksi jääneestä kuolemaa käsittelevästä Äidin haudalla -teoksesta.[12][16][17]
Vilho Lampi -museota ylläpitää vuonna 1967 perustettu Vilho Lampi -seura ry., ja sitä johtaa Vilho Lampi -seuran puheenjohtaja taidemaalari Matti Lampi.[12][4] Museon lisäksi rakennuksessa toimii vuonna 1966 toimintansa aloittanut Limingan taidekoulu, ja museossa on järjestetty myös konsertteja.[12][18]
Museoalueen rakennuksia ja Kivikoulua kunnostettiin vuosina 1999–2000 Lakeuden Kulttuuripolku -projektin puitteissa.[3]
Vilho Lampi -museon ohella Pohjois-Pohjanmaan museoista Oulun taidemuseolla on huomattava kokoelma Vilho Lammen maalauksia, ja museo on perustanut Lammelle omat verkkosivut, joilla esitellään hänen maalauksiaan sekä kerrotaan hänen taiteestaan ja elämästään.[19][20]
Teoksia museon kokoelmissa
| Nimi | Tekniikka | Valmistumisvuosi | Koko |
|---|---|---|---|
| Vuoleva mies (Arkistoitu – Internet Archive) | lyijykynä paperille | 1923 | |
| Saunassa (Arkistoitu – Internet Archive) | lyijykynä paperille | 1920-luvun alkupuoli | |
| Viljan puinti (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri kankaalle | 1924 | 47 × 61,5 cm |
| Tahkooja (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri kankaalle | 1924 | 67 × 47 cm |
| Viimeinen tuomio (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri kankaalle | 1924 | 65 × 54 cm |
| Hyvästijättö[vanhentunut linkki] | lyijykynä paperille | 1924 | |
| Omakuva (Arkistoitu – Internet Archive) | akvarelli | 1926 | 30,5 × 22,5 cm |
| Asetelma (Arkistoitu – Internet Archive) | akvarelli paperille | 1926 | 23 × 31 cm |
| Porkkana-asetelma (Arkistoitu – Internet Archive) | akvarelli paperille | 1927 | 23 × 31 cm |
| Tuulimylly (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri | 1928 | 60,5 × 66,5 cm |
| Pitäjän keisari | öljyväri vanerille | 1930 | 108 × 104 cm |
| Omakuva (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri vanerille | 1930 | 36 × 23,5 cm |
| Koukkarin Antti[vanhentunut linkki] | öljyväri vanerille | 1930-luku | 63 × 50,5 cm |
| Ikkuna Pariisista (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri | 1931 | 61 × 48 cm |
| Matinlauri (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri | 1931 | 41 × 46,5 cm |
| Pojan kuva (Eeli Kaitera) (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri | 1934 | 43 × 30 cm |
| Omakuva (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri vanerille | 1934 | 43 × 65,5 cm |
| Äidin haudalla (Arkistoitu – Internet Archive) | öljyväri vanerille | 1934 |
- Marja Junttila: Vilho Lammen elämää ja tuotantoa tunnetuksi – Lampi-museon toimintaa 1972–1979. Taidehistorian proseminaarityö. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto, 1980.
- Pertti Pulkkinen: 1980: Vilho Lammen tuotanto. Taidehistorian pro gradu -tutkielma. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto, 1980.
- Eeli Aalto: Vilho Lampi, lakeuden maalari : esittelyä ja taustaa, Karisto 1967.
- Marja Junttila et al.: Vilho Lampi 1898–1936. Oulu:ARS Nordica & Kustannus Pohjoinen, 1998. ISBN 951-749-312-6
- Maija-Liisa Näsänen: Abraham Ojanperä – laulajan elämä, Faros-kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-5710-01-4
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
