![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/Electronic_ankle_tag.jpg/640px-Electronic_ankle_tag.jpg&w=640&q=50)
Valvontarangaistus
rikoksentekijälle määrättävä rangaistusmuoto / From Wikipedia, the free encyclopedia
Valvontarangaistus on rikoksen tekijälle määrättävä rangaistusmuoto, jossa rikollinen ei joudu vankilaan, vaan hänen liikkumistaan valvotaan sähköisellä paikannuksella tai muulla tavoin. Tällaiseen rikosoikeudelliseen seuraamukseen tuomittu henkilö oleskelee asunnossaan ja hän saa poistua sieltä vain ennalta laaditun päiväohjelman mukaan. Päiväohjelmaan kuuluu esimerkiksi opiskelu sekä työssä käynti. Valvontarangaistus on käytössä muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Englannissa, Walesissa, Alankomaissa ja Ranskassa.[1] Suomessa eduskunnan hyväksymä laki tuli voimaan vuonna 2011 ja valvontarangaistusmahdollisuus otettiin käyttöön 1.11.2011.[2][3]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/Electronic_ankle_tag.jpg/640px-Electronic_ankle_tag.jpg)
Valvontarangaistus on lyhyen vankeusrangaistuksen vaihtoehto, jolla pyritään poistamaan vankilassa olosta seuraavia haittoja. Vankeuden seurauksena rikollinen voi menettää työ- tai opiskelupaikkansa, mikä heikentää hänen asemaansa yhteiskunnassa ja johtaa taloudellisiin vaikeuksiin. Perhesuhteiden ja muiden ihmissuhteiden ylläpito on vankeusaikana vaikeaa. Lisäksi vanki tutustuu rangaistusaikanaan rikoksenuusijoihin, mikä saattaa muuttaa ensikertalaisen ja nuoren henkilön suhtautumista rikollisuuteen. Valvontarangaistuksella halutaan vähentää uusintarikollisuutta ja sopeuttaa tuomittu paremmin yhteiskuntaan. Samalla pyritään vähentämään vankien lukumäärää vankiloissa, sillä vankeusrangaistuksen paneminen täytäntöön on kallista. Suomessa yhden henkilön pito vankilassa maksaa 50 000 euroa vuodessa ja yhden uuden vankipaikan rakentaminen maksaa noin 200 000 euroa.[1]