aineryhmä, jonka aineilla on samanlaisia fysikaalisia ominaisuuksia, mutta eri koostumukset From Wikipedia, the free encyclopedia
Vaha on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan toisiaan muistuttavien, mutta koostumukseltaan erilaisten aineiden yhteisnimitys, jota käytetään muun muassa teknokemiallisiin tuotteisiin ja niiden valmistamiseen liittyvissä yhteyksissä.[1][2] Alkuaan vahana pidettiin vain mehiläisvahaa ja kemiallisesti vahat määriteltiin pitkäketjuisten karboksyylihappojen ja pitkäketjuisten alkoholien estereinä. Myöhemmin vahoiksi on katsottu monet mehiläisvahan kaltaiset aineet, jotka ovat monimutkaisia kemiallisia seoksia.[2] Vahoille on tunnusomaista helppo muokattavuus huoneenlämmössä, alhainen sulamispiste ja liukenemattomuus veteen.
Tärkein eläinvaha on mehiläisvaha, jota on käytetty yli kaksi tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kasvivahoja on tiettyjen kasvien hedelmien, kukkien, lehtien ja varsien pinnalla suojaamassa kasvia lämpötilan vaihteluilta ja hidastamassa veden haihtumista.[2] Eräs kasvivaha on karnaubapalmun lehdistä saatava karnaubavaha, jonka sulamispiste on 84–85 astetta.[3] Mineraalivahat ovat suurimmaksi osaksi suurimolekyylisiä hiilivetyjä. Luonnossa niitä on fossiilivahoina, maavahoina ja maaöljyssä. Fossiilivahaa on esimerkiksi montaanivaha ja tärkein maaöljystä saatava vaha on parafiini.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.