suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Väinö Olavi Leskinen (8. maaliskuuta 1917 Helsinki – 8. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen ministeri ja kansanedustaja. Värikkäänä persoonana tunnettu Leskinen oli 1950- ja 1960-luvuilla yksi merkittävimmistä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) poliitikoista.
| Väinö Leskinen | |
|---|---|
 |
|
| Sosiaaliministeri | |
| Edeltäjä |
Ralf Törngren[1] Valdemar Liljeström[3] |
| Seuraaja |
Lauri Hietanen[4] Vieno Simonen[5] |
| Sisäasiainministeri | |
| Edeltäjä | Heikki Kannisto[8] |
| Seuraaja | Valto Käkelä[7] |
| Ulkoasiainministeri | |
| Edeltäjä | Ahti Karjalainen[11] |
| Seuraaja | Olavi J. Mattila[12] |
| Kansanedustaja[13] | |
|
6.4.1945 – 21.7.1948
21.7.1951 – 22.3.1970 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. maaliskuuta 1917[13] Helsinki[13] |
| Kuollut | 8. maaliskuuta 1972 (55 vuotta)[13] Helsinki[13] |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP[13] |
Ennen poliittista uraansa Leskinen oli menestyksekäs uimari seuranaan Helsingin Työväen Uimarit (HTU). Hän voitti Antwerpenin työläisolympialaisissa 1937 200 metrin rintauinnin ajalla 2.57,1 ja 400 metrin rintauinnin ajalla 6.21,2[14]. Leskinen toimi myöhemmin myös Työväen Urheiluliiton pääsihteerinä 1940–1943 ja puheenjohtajana 1951–1955.
Leskinen palveli talvi- ja jatkosodassa Ässärykmentissä. Hän haavoittui 1941 jatkosodan etenemisvaiheessa. Tämän jälkeen hän toimi Suomen Aseveljien Liiton sihteerinä vuosina 1942–1944. Sotilasarvoltaan hän oli majuri.
Leskinen oli keskeinen vaikuttaja Aseveljien Liitossa toimineiden sosiaalidemokraattien sodan jälkeen muodostamassa asevelisosialisteiksi kutsutussa ryhmittymässä, joka onnistuneesti voitti kommunistit taistelussa keskeisten vasemmistolaisten järjestöjen enemmistöstä. Leskinen valittiin 24. päivä marraskuuta 1944 pidetyn puoluekokouksen jälkeen Onni Hiltusen johtaman puolueen järjestösihteeriksi.[15] Kesällä 1946 järjestösihteeri Leskinen valittiin eronneen Unto Varjosen tilalle puoluesihteeriksi.[16]
1950-luvulla SDP:n puoluehajaannuksen aikana puoluesihteeri Leskinen oli Väinö Tanneria keulakuvanaan pitäneen puolueen enemmistön tärkeimpiä johtohenkilöitä. Hän joutui Neuvostoliiton ja kommunistien epäsuosioon länsisuuntautuneen poliittisen katsomuskantansa vuoksi.
SDP:lle tappiollisten vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen Leskinen pyrki tasoittamaan suhteitaan Neuvostoliittoon ja lisäämään vasemmiston yhteistyötä Suomessa. Leskinen johti neuvotteluita, joilla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö perustettiin. Vuonna 1966 Leskinen teki aikoinaan katumusmatkana tunnetun käyntinsä Moskovassa, jolloin hän solmi uudelleen suhteet NKP:hen. Leskisen johdolla SDP asettui vuoden 1968 presidentinvaalissa Urho Kekkosen taakse.
Leskinen oli kansanedustaja vuosina 1945–1948 ja 1951–1970 edustaen aluksi Uudenmaan vaalipiiriä ja vuodesta 1954 Helsingin vaalipiiriä. Hän putosi eduskunnasta vuoden 1970 vaaleissa.
Leskisen ministeriura jakaantuu kahteen osaan. 1940- ja 1950 –luvulla hän oli SDP:n tannerilaisen siiven edustajana. Tehtyään sovinnon Neuvostoliiton kanssa hän toimi vuodesta 1968 lähtien hallituksessa Urho Kekkosen läheisenä avustajana.
Presidentin valitsijamiehenä Leskinen oli neljästi, vuosien 1950, 1956, 1962 ja 1968 vaaleissa.
Väinö Leskisen ministerikaudet
Väinö Leskisen poliittinen ura päättyi Ahti Karjalaisen johtaman hallituksen eroon 29.10.1971.[17] Hän kuoli sydänkohtaukseen 55-vuotispäivänään hiihtoladulle Helsingin Lauttasaaren edustalla.
Väinö Leskisen puoliso vuosina 1941−1971 oli uimari Margit Hietamäki. Pariskunnalla oli kolme poikaa. Eron jälkeen Leskinen asui yhdessä toimittaja Astrid Gartzin kanssa, ja he saivat pojan vuonna 1971.
Hänen veljensä Aarne Leskinen oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja vuosina 1970–1980.[18]
Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[19]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
