Uspenskin katedraali (Moskova)
venäläinen ortodoksikirkko Moskovassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Uspenskin katedraali (ven. Успенский собор, Uspenski sobor, Ylösnousemuksen katedraali) on Moskovan Kremlissä sijaitseva katedraali.
| Uspenskin katedraali Успенский собор |
|
|---|---|
.JPG) |
|
| Sijainti | Kreml, Moskova, Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Venäjän ortodoksinen kirkko |
| Rakentamisvuosi | 1479 |
 |
|
_-_Ivan_Mikhailovich_Snegirev.jpg)
Kivikirkon rakentaminen aloitettiin 4. elokuuta 1326 aiemman 1100-luvulla rakennetun puukirkon paikalle, kun metropoliitta Pietari oli taivutellut Moskovan suuriruhtinaan Iivana I Kalitan rakennuttamaan vastaavanlaisen kirkon Moskovaan kuin oli vielä silloisessa suuriruhtinaiden pääkaupungissa Vladimirissa.[1] Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 4. elokuuta 1327.
1400-luvun lopulla kirkko alkoi olla ränsistynyt ja vuonna 1472 aloitettiin uuden katedraalin rakennustyöt Krivtsovin ja Myškinin suunnitelmien mukaisesti. Kahden vuoden aikana rakennus lähes valmistui, kunnes se maanjäristyksen vaikutuksesta pohjoisseinä[2] sortui vuonna 1474. Tutkimuksessa pihkovalaiset rakentajat totesivat että muurauslaasti oli viallista, rakennuskivi liian pehmeää sekä tiilet huonolaatuisia, mutta eivät suostuneet rakentamaan uutta kirkkoa.
Iivana III kutsui vaimonsa Sofia Palaiologoksen ehdotuksesta arkkitehti Ridolfo "Aristotele" Fioravantin (n. 1415-1486) Bolognasta suunnittelemaan uuden kivikatedraalin, jonka tuli olla vanhan venäläisen perinteen mukainen. Fioravanti matkusti Vladimiriin opettelemaan venäläistä rakennustekniikkaa. Vuosina 1475-1479 rakennetussa kirkossa on vaikutteita Vladimirin vuosina 1158-1161 rakennetusta Uspenskin katedraalista sekä renessanssin arkkitehtuurista. Moskovaan valmistunut katedraali on Ridolfo "Aristotele" Fioravantin tunnetuin työ.[3][4][5][2][6]
Arkkitehti totesi saman kuin pihkovalaiset: muurauslaasti ei ollut tarpeeksi kiinnittyvää, eikä rakennuskivi oikeanlaista. Hän kuitenkin kehui muurauksen sileää jälkeä. Koko rakennus piti siis purkaa.[2] Perustukset kaivettiin yli neljän metrin syvyyteen ja alimmaiseksi asetettiin tammesta tehty paalutus,[2] joka oli tuolloin uutta Moskovassa. Ensimmäistä kertaa Venäjällä käytettiin rakennusnosturia, ristiholvausta ja metallisia tukirakenteita.[5][7] Näin sisätilasta voitiin tehdä yhtenäinen eli yksilaivainen. Parhaasta mahdollisesta savesta sekoitetuista muuraustiilistä tehtiin pitempiä, kapeampia ja kovempia.[2] Vuoteen 1515 mennessä kirkko oli myös koristeltu maalauksilla.[7]
Vuosina 1642-1643 kirkkoa maalasi 150 taiteilijaa tsaari Mihail Fjodorovitšin Romanovin määräyksestä hovimaalareitten Ivan ja Boris Paiseinin, Sidor Pospejevin, Bažen Savinin, Mark Matvejevin ja Stepan Jevfimievin johdolla.[7]
Vuonna 1653 patriarkka Nikonin määräyksellä katedraaliin rakennettiin viisikerroksinen ikonostaasi, joka sisälsi 69 ikonia, joista ensimmäinen kerros oli 1300-luvulta. Vanhimmat ikonit olivat Hodegetria Jumalanäiti ja Suurmarttyyri Georgios (1100-luvun loppu - 1100-luvun alku), Herran Neitsyt Maria (1100-luvun viimeinen neljännes), "Kultahiuksinen Vapahtaja" (n. 1200) ja "Arkkienkeli Mikaelin ilmestyminen Josua Nunille" (1100-luvun loppu). Vuodesta 1395 lähtien vuoteen 1918 asti katedraalissa säilytettiin bysanttilaista 1100-luvun Vladimirin Jumalanäidin ikonia. Ikoni on ollut Tretjakovin galleriassa ja vuodesta 1990 lähtien galleriaan kuuluvassa Pyhän Nikolain kirkossa. [7]
Katedraalin sisustukseen kuuluu edelleen useita eri tsaareille tehtyjä katoksellisia valtaistuimia. Kirkkoa käytettiin Iivana IV Julmasta alkaen tsaarien ja keisareiden kruunauskirkkona. Katedraaliin on haudattu 19 Moskovan ja Kiovan metropoliittaa ja Moskovan patriarkkaa, joista muutamat ovat pyhimyksiä.[7]
Katedraali kärsi historiansa aikana monista tuhoista, kuten tulipalot vuosina 1518, 1547, 1682 ja 1737 sekä Puola-Liettuan armeijoiden ryöstely sekasorron aikana vuonna 1612. Napoleonin sodan aikana ranskalaiset ryöstivät katedraalin vuonna 1812 ja sitä käytettiin hevostallina. Katedraali kunnostettiin perusteellisesti vuosina 1894-1895 ja 1910-1918, freskojen entistämistyö aloitettiin vuonna 1914.
Viimeinen pääsiäisjumalanpalvelus pidettiin Vladimir Leninin erityisluvalla vuonna 1918. Suurin osa kirkon aarteista siirrettiin Kremlin asehuoneeseen tai myytiin ulkomaille. Lokakuun vallankumouksen yhteydessä katedraali suljettiin vuonna 1918 ja avattiin yleisölle museona vuonna 1955.[7] Rakennusta on korjattu vuosina 1949-1950, 1960 ja 1978. Vuodesta 1991 Uspenskin katedraali on kuulunut Kremlin museoihin.
Neuvostoliiton kaaduttua kirkko vihittiin uudelleen käyttöön ja jumalanpalvelukset aloitettiin vuonna 1990.[5] Kaikki Venäjän presidentit, Boris Jeltsin, Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev, siunattiin virkaansa juuri tässä kirkossa. Jeltsinin ja Putinin seremonian toimitti Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II ja Medvedevin puolestaan nykyinen patriarkka Kirill.
Nykyisin kirkkoa käytetään vain tärkeisiin valtiollisiin seremonioihin. Kesäisin se on avoinna turisteille.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
