Ultraviolettisäteily
näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta[1] tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä. Sen aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän valon, mutta pidempi kuin röntgensäteilyn. Lyhyt aallonpituus merkitsee sitä, että ultraviolettisäteilyn taajuus ja vastaavasti fotonin energia on suurempi.
Auringonpaisteen UV-säteily nostaa välittömästi ihmisen vireystilaa, koska se ärsyttää talamus-nimisen aivoalueen hermosoluja.selvennä Lisäksi se lisää hermovälittäjäaine serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa.[2]
UV-säteily on myös mutageenista eli geenivaurioita aiheuttavaa, mikä johtaa ihmisillä ihon rypistymiseen vuosikymmenten saatossa sekä toisinaan myös ihosyöpään. UV-säteily haurastuttaa myös monia materiaaleja.
Ultraviolettisäteily jaetaan A-, B- ja C-säteilyalueeseen pääasiassa säteilyn ihmisterveyteen ja ympäristöön aiheuttamien vaikutusten mukaan. Näistä ensimmäinen tunkeutuu syvimmälle kudoksiin ja läpäisee myös lasia.
- UVA-säteily, aallonpituus 315–380 nm
- UVB-säteily, aallonpituus 280–315 nm
- UVC-säteily, aallonpituus 100–280 nm
Ultraviolettisäteily on lämmittävää, ja UVC-säteily jopa polttavaa. Ultraviolettisäteilyllä on mahdollista tappaa bakteereja, minkä vuoksi sitä käytetään juomaveden puhdistamiseen ja esimerkiksi kirurgien leikkausvälineiden steriloimiseen[3].
Ultravioletti tarkoittaa kirjaimellisesti ”violetin takaista”, missä sana ultra on latinaa. Violetilla on näkyvän valon väreistä lyhyin aallonpituus. Ultraviolettisäteilyä kutsutaan usein mustavaloksi, koska se on ihmissilmälle näkymätöntä. Sen yhteydessä mahdollisesti näkyvä valo on väriltään tummanviolettia[3].