Uhtua
kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo[4]) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Uhtuan taajamassa asui 4 529 ihmistä ja koko kaupunkikunnassa maaseutuväestö mukaan lukien 4 840.[1][5]
| Uhtua (Калевала, Kalevala) |
|
|---|---|
 Uhtuan rantaa (2007) |
|
 lippu |
 vaakuna |
.svg) Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa. |
|
  Uhtua |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kalevalan kansallinen piiri |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 4 528 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 186910[2] |
| Suuntanumero(t) | +7 81454[3] |
Kalevala on 8 321 asukkaan Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus.[1] Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä.
Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.lähde?
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti, ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja I. K. Inha kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
Suomen sisällissodan jälkeen käydyt heimosodat koskivat myös Uhtuaa. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla, ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Jatkosodan aikana Uhtualla toimi Neuvostoliiton ilmavoimien 69. ilmavalvontakomppania.[6] Vuoden 1959 väestönlaskennan mukaan Uhtuan kylän asukasluku oli 3 494 henkeä.[7] Piiriin aiemmin kuulunut, Ylä-Kuittijärven rantakylä Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Historiallisen Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.
Laila Hirvisaaren (silloin nimellä Laila Hietamies) vuonna 1992 julkaistu teos Vienan punainen kuu sijoittuu Uhtualle, enimmäkseen 1900–1920-ajalle.
Runonlaulajaveljekset Poavila ja Triihvo Jamanen Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I. K. Inha).
Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007).
Näkymä Uhtuan torilta (2007).
Uhtuan Naistentalo (1996).
Kalevalan lentoasema (2016).
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
