Ufologia
tuntemattomia lentäviä esineitä ja niiden havantoja tutkiva ala From Wikipedia, the free encyclopedia
tuntemattomia lentäviä esineitä ja niiden havantoja tutkiva ala From Wikipedia, the free encyclopedia
Ufologia tai ufotutkimus on tutkimusala, joka tutkii havaintoja ja väitteitä tunnistamattomista lentävistä esineistä (Unidentified Flying Object, Ufo) ja niihin liittyvistä ilmiöistä.
Ufologia ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Alalla toimii sekä selkeästi tieteellisyyteen pyrkiviä tutkijoita että perustelemattomia näennäistieteellisiä väitteitä esittäviä kirjoittajia ja kaikkea tältä väliltä.
Ufologian tutkimuskohteena ovat enimmäkseen ihmisten havainnot. Havaintojen taustalta etsitään selityksiä. Yleisimpiä selitysperustoja ovat tunnetut sää- ja valoilmiöt, ilmailuvälinehavainnot, havaintopsykologiaan ja sosiaalipsykologiaan perustuvat selitysmallit, uskonnolliset ja yliluonnolliset selitysmallit sekä teoriat maapallon ulkopuolelta tulleista avaruusaluksista. Yksi tunnetuimmista tutkimuksen kohteista on Roswellin UFO-tapaus vuodelta 1947.
Ufotutkimusta ei tule sekoittaa astrobiologiaan, joka tutkii tieteellisesti elämän syntyä, kehitystä ja mahdollisuuksia maailmankaikkeudessa. Sen keskeisiin ongelmiin kuuluu muun muassa elämän edellytysten tutkiminen Maan ulkopuolella.
Syksyllä 2023 uutisoitiin, että Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasa aikoo ottaa aiempaa isomman roolin tunnistamattomien ilmakehähavaintojen tutkimisessa ja nimeää johtajan vetämään tutkimusta. Nasan johtaja Bill Nelson ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun asiantuntijaryhmä oli kehottanut raportissaan virastoa lisäämään ponnistelujaan tiedonkeruussa niin sanotuista UFO-havainnoista, joita Nasa kutsuu UAP-havainnoiksi.[1]
UFO-havaintojen lisäksi ufologian alalla jotkut ovat kiinnostuneet aiheista kuten viljaympyrät (engl. crop circles), karjaan kohdistuneet teurastukset ja silpomiset, sieppaamiset ja ohjelmointi sekä Majestic 12 -asiakirjat.
Suomalainen filosofian tohtori Jaakko Närvä arvioi uskontotieteen väitöskirjassaan Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä – Teoreettinen tutkimus[2], että ihmisten kokemukset ufoista ja ufologia tutkimus ovat suurimmaksi osaksi uskontoa ja vain pieneltä osalta jotain muuta. Närvän mukaan ufologia ja ufokokemukset voidaan uskontohistoriallisesti selittää länsimaisen esoterian, kristillisyyden ja kansanuskon jatkumona. Erityisesti ufokokemuksilla on paljon yhtäläisyyksiä kansanuskonnollisiin perinteisiin, kuten keijuperinteellisiin ja šamanistisiin aineistoihin.
Kuitenkin 12 vuotta myöhemmin vuonna 2020 Närvä totesi Yleisradiossa haastattelussa, että hyvin pieni osa UFO-havainnoista on huijauksia tai havaitsijan heikentyneen mielenterveyden aiheuttamia. Lisäksi hän totesi, että vain pieni osa UFO-havainnoista ilmoitetaan viranomaisille.[3]
Närvän mukaan ufohavaintoja voidaan selittää psykologisesti erilaisten virhetulkintakohteiden ja havaintopsykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksilla. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Tällaisiin tavanomaisiin selityksiin Närvä perustaa väitteensä, että suurimmaksi osaksi ufohavainnoista tehdyt spekulatiivisemmat tulkinnat ovat ufouskonnollisuutta ja niihin uskovat havaitsijat sekä ufologit ufouskovaisia. Lisäksi Närvän mukaan jo havaintokokemuskin on sen käsitteellistämisen osalta pääosin uskonnollinen prosessi. Uskonnon hän määrittelee tavanomaista laajemmin intuition vastaisina oletuksina.
Ryhmäkokemukset johtuvat Närvän väitöskirjan mukaan pienryhmäsuggestiosta, sosiaalisesta paineesta ja syyllisyydestä tarinan kuvitteellisuuden paljastamista kohtaan.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
