Täysiverinen
From Wikipedia, the free encyclopedia
Täysiverinen on hevostyyppi, jota luonnehtii kevyt rakenne ja nopeus sekä pitkään jatkunut muista roduista eriytynyt jalostus. Yleiskielessä sanaa täysiverinen käytetään myös synonyyminä puhdasrotuiselle, mutta hevosihmisten kielenkäytössä sana on vakiintunut tarkoittamaan näitä tiettyjä kuumaverisiä hevosrotuja.
Täysiveriroduiksi on vanhastaan luettu arabianhevonen, englannintäysiverinen ja näiden risteytyksenä syntynyt angloarabi. Täysiverisyys on kuitenkin kiistanalainen käsite, koska se ei perustu mihinkään rodun mitattavaan ominaisuuteen, ja nykyään monet tahot lukevat täysiverirotuihin myös sellaiset itämaiset hevoset kuin turkmeeninhevosesta jäljellä oleva ahaltekhevonen ja berberihevonen, joita arabianhevosen ohella käytettiin 1600-1700-luvuilla syntyneen englannintäysiverirodun jalostuksessa. Angloarabia vastaava englannintäysiverisen ja ahaltekhevosen risteytys tunnetaan nimellä angloteke, mutta tällä risteytyksellä ei ole omaa kantakirjaa.[1]
Yleisimmillä täysiveriroduilla on vakiintunut rotutunnus, joka on arabeilla ox, englannintäysiverisillä xx ja angloarabeilla x (joskus myös muodossa xo). Sitä voidaan käyttää ilmaisemaan hevosen rotu liittämällä se hevosen nimeen yläviitteenä tai erillisenä lisämääreenä.
Kaikki täysiveriset ovat ennen kaikkea ratsuja, joita käytetään erilaisissa ratsastuksen lajeissa. Englannintäysiverinen on jalostettu lähes yksinomaan laukkahevoseksi. Myös ahaltekhevosella, arabianhevosella ja angloarabilla kilpaillaan laukkakilpailuissa. Täysiveriset ovat usein herkkiä ja nopeita, myös reaktioissaan, joten ne saattavat vaatia kokemusta niin ratsastajalta kuin käsittelijältäkin.
Täysiverirotujen puhtautta vaalitaan tarkasti. Niitä on käytetty paljon ja käytetään edelleen muiden hevosrotujen, etenkin puoliveristen ratsurotujen ja ponirotujen, jalostuksessa rakenteen keventämiseen ja suorituskyvyn parantamiseen.