Tuukka Petäjä
suomalainen aerosolifyysikko, Helsingin yliopiston kokeellisen ilmakehätieteen professori / fysiikka / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tuukka Taneli Petäjä (s. 22. toukokuuta 1975 Kannus) on Helsingin yliopiston kokeellisen ilmakehätieteen professori (11/2013–).[1][4] Hänet tunnetaan erityisesti aerosolitutkimusasemien mittalaitteiden ja -menetelmien kehittäjänä.[3]
Tuukka Petäjä | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. toukokuuta 1975 (ikä 49)[1] Kannus[1] |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | fysiikan (kokeellinen ilmakehätiede) professori[1] |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 2004, FT 2006)[1] |
Väitöstyön ohjaaja | Kaarle Hämeri[2] |
Instituutti | Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos |
Oppilaat | vuoden 2014 alkuun mennessä 8 väitellyttä väitöskirjaoppilasta[1] |
Tutkimusalue | aerosolitutkimusasemien mittalaitteet ja mittausmenetelmät[3] |
Palkinnot | Väisälän palkinto (2013), International Eurasian Academy of Science jäsen[1] |
Infobox OK |
Petäjä kirjoitti ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta vuonna 1995. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 2004 ja filosofian tohtoriksi 2006 pääaineenaan fysiikka.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2006) käsitteli ilmakehän ultrapienten (halkaisija alle 100 nm) hiukkasten mittaamista, kasvamista, ja ominaisuuksia. Työ oli otsikoitu On measurements of formation, growth, hygroscopicity, and volatility of atmospheric ultrafine particles.[5] Hänet nimitettiin fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 2011.[1]
Hän oli vuosina 2007–2008 post doc -tutkijana Yhdysvaltain kansallisessa ilmakehätutkimuskeskuksessa (NCAR) Coloradon osavaltion Boulderissa. Boulder on geotieteiden alalla viittausten määrällä mitattuna maailman tärkein osaamiskeskittymä. Siellä hän perehtyi massaspektrometriamenetelmiin ilmakehän kaasumaisen rikkihapon ja hydroksyyliradikaalin mittaamiseksi. Suomeen palattuaan hän suunnitteli ja toteutti työtovereineen kaasumaisen rikkihapon massaspektrometrimittauksia Juupajoen Hyytiälän SMEAR II -tutkimusasemalle.[3]
Vuoden 2014 alkuun mennessä professori Petäjä oli julkaissut työtovereineen yli 160 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joista kymmenen maailman johtavissa tiedelehdissä (Nature tai Science).[1] Hän kuului maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon geotieteiden alalla vuosina 2015 ja 2016.[6][3][7][8]