kaksoisjalkaislaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Tupsutuhatjalkainen (Polyxenus lagurus) on kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva tuhatjalkainen. Se on Suomen yleisimpiä kaksoisjalkaisia.[2]
Tupsutuhatjalkainen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthopoda |
Alajakso: | Tuhatjalkaiset Myriapoda |
Luokka: | Kaksoisjalkaiset Diplopoda |
Alaluokka: | Tupsukaksoisjalkaiset Penicillata |
Lahko: | Tupsutuhatjalkaiset Polyxenida |
Yläheimo: | Polyxenoidea |
Heimo: | Polyxenidae |
Suku: | Polyxenus |
Laji: | lagurus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Tupsutuhatjalkainen sukulaisineen poikkeaa rakenteeltaan huomattavasti muista kaksoisjalkaisista, ja ne luokitellaankin omaan Penicillata-alaluokkaansa. Niillä on yhteisiä piirteitä juoksujalkaisten ja joidenkin alkeellisten hyönteisten kanssa. Tupsutuhatjalkainen esimerkiksi liikkuu juoksujalkaisten tavoin ja muistuttaa niitä kutikulan rakenteen ja spermansiirron perusteella. Carl von Linné piti tupsutuhatjalkaista juoksujalkaisena, kun hän kuvasi sen ja 11 muuta lajia Scolopendra-sukuun kuuluviksi vuonna 1758. Tupsutuhatjalkaisen tunnistaa kaksoisjalkaiseksi sukupuoliaukon sijainnista ja siitä, että sen ruumiin viidessä viimeisessä jaokkeessa on kaksi paria raajoja.[3]
Tupsutuhatjalkainen on 2–3 millimetrin pituinen. Kuten sen nimestä voi päätellä, sen ruumis on karvatupsujen peittämä.[2] Kuten muillakin Polyxenus-lajeilla, tupsutuhatjalkaisella on vain 13 paria jalkoja, joka on vähemmän kuin tuhatjalkaisilla yleensä.[2][3] Ruumis on lyhyt ja koostuu 11 jaokkeesta.[3]
Tupsutuhatjalkaista esiintyy hyvin erilaisissa elinympäristöissä.[3] Se suosii asuinpaikkanaan mäntyä, jonka kaarnan raoissa se oleskelee.[2] Lisäksi sitä elää esimerkiksi karikkeessa, kasvien juuristoissa ja seinillä.[3]
Tupsutuhatjalkainen on aktiivinen pääasiassa öisin. Se on Suomessa yleensä partenogeneettinen, ja koiraat ovat erittäin harvinaisia. Naaras munii hedelmöitymättömiä munia.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.