perhoslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Tunturihopeatäplä (Boloria napaea) on täpläperhosten heimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy holarktisella alueella. Tunturihopeatäplästä on kuvattu useita alalajeja, joista monia on toisinaan kuvattu myös itsenäisinä lajeina.
Tunturihopeatäplä | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae |
Suku: | Boloria |
Laji: | napaea |
Kaksiosainen nimi | |
Boloria napaea |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Tunturihopeatäplä Wikispeciesissä |
Tunturihopeatäplä esiintyy Euraasian pohjoisosissa Skandien vuoristossa ja paikoitellen tundra-alueilla. Etelämpänä sitä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa (Pyreneet, Alpit, Apenniinit, Karpaatit, Balkanin vuoristot), Kaukasuksella, Keski Aasian vuoristoissa, Altailla ja Amurin alueella. Pohjois-Amerikassa laji esiintyy Alaskassa, Kanadan luoteisosissa ja Wyomingissa. Suomessa tunturihopeatäplä esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa Enontekiön korkeimmilla tuntureilla ja Utsjoen pohjoisosassa.
Tunturihopeatäplän etusiiven pituus on yleensä 16–23 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 32–42 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Tunturihopeatäplän siipien kirjauksissa on runsaasti muuntelua esiintymisalueen eri osissa.
Tunturihopeatäplän elinympäristöä ovat tunturialueiden paljakoiden ja koivuvyöhykkeen yläosien kuivat niityt sekä alempana kostea tai soinen maasto. Etelän vuoristoalueilla lajia tavataan puurajan yläpuolella tai lähellä olevilla niityillä, Alpeilla lähes 3 000 metrin korkeuteen asti, Pyreneillä 1 700 metrin yläpuolella.
Tunturihopeatäplän lentoaika on alalajista riippuen levinneisyysalueen eri osissa ja eri korkeuksilla kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena. Suomessa lentoaika on yleensä heinäkuussa. Tunturihopeatäplä talvehtii toukkana kaksi kertaa ja se koteloituu maahan tai kivien pinnalle.
Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola), esimerkiksi lapinorvokki (Viola biflora) ja Viola calcarata, nurmitatar (Polygonum viviparum) ja Polygonum bistortoides.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.