Tourula
Jyväskylän kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Tourula on Jyväskylän kaupunginosa.[1] Sen väkiluku oli 2 123 vuoden 2020 lopussa.[2] Kaupunginosassa sijaitsivat aiemmin muun muassa Kankaan paperitehdas ja Valtion Kivääritehdas, joka tunnettiin nimellä Tourulan tehdas. Tourulan erottaa kaupungin keskustasta Tourujoki, joka oli aiemmin Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan raja Tourulan kuuluessa Jyväskylän maalaiskuntaan.
| Tourula 14. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Tourulaa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Kaupunginosa nro | 14 |
| Väkiluku | 2 123 |
| Osa-alueet | Tourula, Kangas |
Tourula on myös Jyväskylän tilastoalue, jonka rajat ovat lähes identtiset Tourulan kaupunginosan kanssa.[1]
Jyväskylän ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 on mainittu 5 kantatilaa, joista yksi oli Tourujoen suun itäpuolella sijainnut Tourula. Talon nimi saattaa viitata joko Hauholla tai Tammelassa sijaitsevaan Tourun taloon.[3] Talo jakautui kahtia vuonna 1560, jolloin vanhemman talon nimeksi tuli uuden isäntäsuvun mukaan Huikko.[4] Vuonna 1645 Tourula oli autiona, mutta asutettiin uudelleen vuonna 1652. Isonvihan seurauksena myös Huikkoa hallinnut suku vaihtui, ja taloa asutti ainakin 1700-luvun loppuun saakka savolainen Oittisen suku. Tourulan talo jakautui veljesten kesken kahtia vuonna 1772.[5]
Tourula ja siitä erotetut talot muodostivat yhden Jyväskylän kylän jakokunnista. Tähän kuului alue Tourujoen suusta jokea pitkin Palokkajärvelle, jonka itäisimmästä lahdesta raja jatkui Kangaslammelle ja Vääräjärvelle, sieltä Jyväsjärven Aittoniemelle ja jälleen Tourujoen suulle.[6]
Tilan isäntänä vuoteen 1947 asti ollut Oskari Tourula myi valtiolle tilastaan tontin, johon rakennettiin vuonna 1926 Valtion Kivääritehdas, joka valmisti ennen sotaa ja sodan aikana kiväärejä. Sodan jälkeen tehdas muutti nimensä Valmetin Tourulan tehtaaksi ja tuotantonsa traktoreiksi, haulikoiksi ja rynnäkkökivääreiksi.[7]
Tourula koostui aiemmin pienistä puutaloista, joissa omistajat asuivat itse. Talojen omistajat olivat usein rautatieläisiä ja läheisten tehtaiden työläisiä. Kun Tourula liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1941, sille asetettiin rakennuskielto. Talojen kunnostaminen, juoksevan lämpimän veden hankkiminen ja viemäröinti tehtiin mahdottomaksi. Vuonna 1968 hyväksyttiin asemakaava, jossa vanhasta Tourulasta ei jäisi mitään jäljelle. Vielä silloin Tourulan taloja asuttivat pääasiassa omistajat, mutta vähitellen alue muuttui slummimaiseksi. Taloja päätyi kaupungin omistukseen, ja kaupunki vuokrasi taloja usein syrjäytyneille, joille huonokuntoiset vuokra-asunnot kelpasivat.
Tourulankadun oikaisu ja uusi silta Tourujoen yli 1970-luvulla aiheuttivat useiden puutalojen purkamisen. 1980-luvun alussa alettiin puutaloja purkaa laajemmin ja tilalle kohosi korkeita punatiilisiä asuintaloja sekä erilaisten kauppojen liikerakennuksia. 2000-luvun alussa jäljellä oli enää kaksi puutaloa. Tehdaskortteli on nykyään asuin- ja toimistotiloina. Kivääritehtaan vieressä sijaitsee viisi Museoviraston suojelemaa funkkistyylistä tehtaan työntekijöiden asuintaloa, jotka on kunnostettu vuokra-asunnoiksi. Tehdasalueen viereen on kohonnut myös lisää kerrostaloja.
Kankaan alueen asuinrakentaminen aloitettiin 2010-luvun loppupuolella ja alueen ensimmäiset asuintalot valmistuivat vuonna 2017.[8]
Yksi Tourulan viimeisistä puutaloista, Rusokinkatu 4:ssä sijainnut Bronx, joka purettiin vuonna 2015. Kuva otettu keväällä 2012.
Entisöity funkkistalo Kivääritehtaankadulla
2000-luvulla rakennettuja kerrostaloja Kivääritehtaankadulla, oikealla kivääritehtaan rakennus
Tourulaan keskustasta johtava silta ja 1980-luvun alussa rakennettu kerrostalo
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
