Thibaut III (13. toukokuuta 1179 – 24. toukokuuta 1201) oli Champagnen kreivi vuodesta 1197 aina kuolemaansa asti.[1]
Hänen vanhempansa olivat Champagnen kreivi Henri I ja Ranskan prinsessa Marie (1145–1198), joka oli Ranskan kuningas Ludvig VII:n ja tämän ensimmäisen puolison, herttuatar Elenoora Akvitanialaisen vanhin tytär.[1] Hänellä oli kolme sisarusta, joista vanhemmasta veljestä Henri II:sta tuli Jerusalemin kuningas Henrik I jure uxoris eli avioliittonsa kautta kuningatar Isabella I:n kanssa, vanhin sisar Scholastique de Champagne (1172–1219) avioitui Mâconin kreivi Guillaume IV: kanssa ja vanhempi sisar Marie de Champagne (n. 1174–1204) avioitui Latinalaisen keisarikunnan keisari Balduin IV:n kanssa. Hän oli sekä Englannin kuningas Rikhard Leijonamielen että Ranskan kuningas Filip II:n sisarenpoika. Hän oli Blois-sukua.
Avioliitto ja lapset
Hän avioitui 1. heinäkuuta 1199 Chartresissa Navarran prinsessa Blanche (n. 1177–1229) kanssa,[1] joka oli Navarran kuningas Sancho Garces VI:n ja Kastilian prinsessa Sanchan nuorin tytär.
Heille syntyi kaksi lasta:[1]
- Marie,[1] Blanchen kerrotaan synnyttäneen Marie-nimisen esikoistyttären ennen puolisonsa kuolemaa toukokuussa 1201. Asiakirjoissa on vähän viittauksia tähän Marieen, mutta koska Blanche avioitui heinäkuussa 1199, Marie olisi ollut alle kaksivuotias isänsä kuoleman aikaan. Yksi Blanchen ja Filip II:n välisen sopimuksen ehdoista, jotka vahvistivat hänen poikansa perinnön, oli että Marie oli lähetettävä Pariisiin saadakseen kasvatuksensa hovissa.
- Thibaut IV[1]
Kreivi
Hänen edeltäjänsä, vanhempi veli Henrik II määräsi hänet perillisekseen lähdettyään Pyhään maahan kolmannelle ristiretkelle. Hän teki läheistä yhteistyötä setänsä ja Ranskan kuningas Filip II:n kanssa. Thibaut valittiin neljännen ristiretken johtajaksi marraskuussa 1199 hovissaan, Ecry-sur-Aisnen linnassa järjestetyissä turnajaisissa.[1] Hän kuoli vain 22-vuotiaana toukokuussa 1201 ja ristiretken johtajaksi värvättiin Boniface I de Monferrant.[1] Thibaut haudattiin isänsä Henri I viereen Pyhän Stephanin kirkkoon Troyesissa.
Perintö
Hänen seuraajakseen Champagnen kreivinä astui hänen kuolemansa jälkeen syntynyt poika Thibaut IV, josta tuli myöhemmin myös Navarran kuningas Thibaut I. Thibaut IV:n alaikäisyyden aikana leski, Navarran prinsessa Blanche hallitsi valtionhoitajana seuraavat 21 vuotta, jolloin Thibaut III:n edeltäjän Henrik II:n tyttäret Alix ja Philippa riitauttivat perinnön.[1] Thibaut IV väitti peusteettomasti tyttärien olevan äpäriä, koska heidän äitinsä Isabella I:n ensimmäinen avioliitto oli mitätöity puutteellisesti ja siksi laittomia perimään. Hän joutui kuitenkin korvaamaan Alixin ja Philippan perinnön huomattavalla summalla.[1]
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.