Alfred Hitchcockin elokuva vuodelta 1954 From Wikipedia, the free encyclopedia
Takaikkuna (Rear Window) on Alfred Hitchcockin ohjaama yhdysvaltalainen jännityselokuva vuodelta 1954.[1] John Michael Hayes kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen Cornell Woolrichin novellin It Had to be Murder pohjalta. Pääosia näyttelivät James Stewart ja Grace Kelly, joille kummallekin se oli toinen elokuva Hitchcockin kanssa.[2]
| Takaikkuna | |
|---|---|
| Rear Window | |
 |
|
| Ohjaaja | Alfred Hitchcock |
| Käsikirjoittaja | John Michael Hayes |
| Perustuu |
Cornell Woolrichin novelliin It Had to be Murder |
| Tuottaja | Alfred Hitchcock |
| Säveltäjä | Franz Waxman |
| Kuvaaja | Robert Burks |
| Leikkaaja | George Tomasini |
| Tuotantosuunnittelija | Hal Pereira |
| Pukusuunnittelija | Edith Head |
| Lavastaja | Joseph MacMillan Johnson |
| Erikoistehosteet |
|
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
| Levittäjä | Paramount Pictures |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 112 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 1 000 000 USD |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
L. B. Jefferies (James Stewart) on uutisvalokuvaaja, joka on työtehtävässään joutunut onnettomuuteen, katkaissut jalkansa ja joutunut viikoiksi kipsi jalassa Greenwich Villagen asunnossaan Manhattanilla. Hänen ainoana harrastuksenaan on naapureiden tekemisten seuraaminen. Kuumina hellepäivänä hänen luonaan käyvät vakuutusyhtiön sairaanhoitaja Stella (Thelma Ritter) ja Jefferiesiin rakastunut seurapiirineiti Lisa Fremont (Grace Kelly). Vaikka Fremont on Jefferiesiin rakastunut ja haluaisi seurata tätä ympäri maailman, Jefferiesiä suhde kuitenkin mietityttää.[3]
Eräänä yönä Jefferies kuulee huudon ja huomaa naapurinsa Lars Thorwaldin poistuvan asunnostaan lukuisia kertoja. Seuraavana päivänä tämän vaimosta ei ole tietoakaan, ja Jefferies alkaa epäillä Thorwaldin murhanneen vaimonsa. Hänellä on kuitenkin kova työ saada Fremont uskomaan asiaa. Hänen poliisiystävänsä suostuu tutkimaan asiaa, mutta ei tutkimusten jälkeen löydä asiasta mitään hämärää. Naapurin koiran tapon jälkeen Jefferies on entistä vakuuttuneempi siitä, että on oikeassa. Liittoutumalla Fremontin ja Stellan kanssa Jefferies päättää selvittää asian. Jefferies huijaa Thorwaldin ulos asunnostaan. Fremont ja Stella lähtevät ulos pihalle etsimään johtolankoja, mutta eivät löydä mitään. Sen jälkeen Fremont päättää kiivetä Thorwaldin tyhjänä olevaan asuntoon ja on joutua Thorwaldin murhaamaksi miehen palatessa takaisin kotiin. Sen jälkeen Thorwald tulee käymään Jefferiesin luona ja miehet tappelevat, jonka seurauksena Jefferies putoaa ikkunasta pihalle. Thorwald joutuu poliisin haaviin, ja Jefferies katkaisee molemmat jalkansa.[3]
| James Stewart | … | L. B. ”Jeff” Jefferies |
| Grace Kelly | … | Lisa Carol Fremont |
| Wendell Corey | … | poliisietsivä Thomas J. Doyle |
| Thelma Ritter | … | Stella |
| Raymond Burr | … | Lars Thorwald |
| Judith Evelyn | … | neiti Yksinäinen Sydän |
| Ross Bagdasarian | … | säveltäjä |
| Georgine Darcy | … | neiti Vartalo |
| Sara Berner ja Frank Cady | … | aviopari Thorwaldien yläpuolella |
| Jesslyn Fax | … | kuvanveistäjä |
| Rand Harper | … | vastanainut mies |
| Irene Winston | … | Anna Thorwald |
| Havis Davenport | … | vastanainut nainen |
Alfred Hitchcockin perinteinen cameorooli on säveltäjän asunnossa, jossa hänet nähdään vetämässä kelloa.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen ainoaan lavasteeseen, joka käsittää päähenkilön huoneen ja sen takaikkunasta näkyvän sisäpihan ja vastapäiset asunnot.[4] Eräs syy rajatussa tilassa tapahtuvan elokuvan onnistumiseen oli käsikirjoittaja John Michael Hayes, jolla oli taito kirjoittaa elävää ja humoristista vuoropuhelua ja luoda uskottavia henkilöhahmoja. Pääosissa Hitchcockilla oli käytettävissään kaksi luottonäyttelijää. Grace Kelly oli ollut pääosassa Hitchcockin edellisessä elokuvassa Täydellinen rikos ja James Stewart pari vuotta aiemmin Köydessä, joka myös oli yhden lavasteen elokuva.[5]
Elokuva on tullut tunnetuksi myös subjektiivisesta kameratyöstään, joka asettaa katsojan samaan asemaan kuin jalkavaivansa vuoksi liikuntakyvytön päähenkilö. Kamera ei nimittäin elokuvan aikana koskaan kuvaa sellaista, mitä päähenkilö ei pienestä huoneesta näkisi. Tarkoituksena oli panna katsoja jumiin asuntoon kuten päähenkilökin.
Takaikkuna oli Epäilyksen varjon ohella Hitchcockin omia suosikkielokuvia.[6]
Pääasiassa tekijänoikeudellisten syiden takia Takaikkunaa ei nähty yli kymmeneen vuoteen ennen ensi-illan uusintaa 1983. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana Takaikkuna tuotti Yhdysvalloissa 6,8 miljoonaa dollaria.[7] Suomessa elokuvan uusintaensi-ilta oli 23. maaliskuuta 1984.
Takaikkuna valittiin vuonna 1997 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaiselokuvia.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
