T. M. Kivimäki
suomalainen poliitikko / From Wikipedia, the free encyclopedia
Toivo Mikael (T. M.) Kivimäki (5. kesäkuuta 1886 Tarvasjoki – 6. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1932–1936. Hän oli myös sisäministerinä vuosina 1928–1929, oikeusministerinä vuosina 1931–1932 ja kansanedustajana vuosina 1922, 1924–1927 ja 1929–1940.[1] Kivimäki toimi Suomen Berliinin-lähettiläänä välirauhan ja jatkosodan aikana vuosina 1940–1944. Hän oli yksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyistä ja tuomituista ja sen vuoksi vankilassa vuosina 1946–1948. Poliittisen uransa ohella hän toimi siviilioikeuden professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1931–1956.
T. M. Kivimäki | |
---|---|
Suomen pääministeri | |
Kivimäen hallitus
14.12.1932–17.10.1936 |
|
Presidentti | P. E. Svinhufvud |
Edeltäjä | Juho Sunila |
Seuraaja | Kyösti Kallio |
Suomen sisäasiainministeri | |
Mantereen hallitus
22.12.1928–16.10.1929 |
|
Edeltäjä | Matti Aura |
Seuraaja | Arvo Linturi |
Suomen oikeusministeri | |
Sunilan II hallitus
21.3.1931–14.12.1932 |
|
Edeltäjä | Karl Söderholm |
Seuraaja | Hugo Malmberg |
Kansanedustaja | |
22.2.1922–4.9.1922
1.5.1924–1.8.1927 1.8.1929–4.10.1940 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1886 Tarvasjoki |
Kuollut | 6. toukokuuta 1968 (81 vuotta) Helsinki |
Puoliso | Elli Kivimäki (o.s. Kuusisto) (vih. 1914) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
Infobox OK |
Kivimäki edusti puolueensa oikeaa siipeä ja hänen poliittinen linjansa voidaan nähdä oikeistoliberaalisena.