Säätyvaltiopäivät 1897
From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22. tammikuuta – 1. kesäkuuta 1897.[1] Aatelissäädyn kokouspaikkana oli Ritarihuone, muut kolme säätyä kokoontuivat vuonna 1891 valmistuneessa Säätytalossa. Maamarsalkkana ja aatelissäädyn puhemiehenä toimi vapaaherra Samuel Werner von Troil.
Lisätietoja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897, Keskeisiä päätöksiä ...
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897 | ||
---|---|---|
Kesto | 22.1.–1.6.1897 | |
Aatelissääty | Samuel Werner von Troil, Ritarihuone | |
Pappissääty | Gustaf Johansson, Säätytalo | |
Porvarissääty | Joachim Kurtén, Säätytalo | |
Talonpoikaissääty | Kaarle Wärri, Säätytalo | |
Keskeisiä päätöksiä | ||
valtiosääntö | säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus | |
Sulje
Vuoden 1897 valtiopäivät käsittelivät ensimmäistä kertaa kysymystä naisten äänioikeudesta. Valtiopäivät teki päätöksen Helsingin ja Turun välisen rantaradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa välillä rakentamisesta.
Muita tärkeitä tuloksia olivat uusi kansakouluasetus ja uudistettu kunnallisasetus.[2]