Säätyvaltiopäivät 1863
From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät. Ne kutsuttiin koolle Venäjän keisari Aleksanteri II:n määräyksestä. Vuoden 1863 valtiopäivät käytännössä aloittivat 1900-luvun alkuun saakka jatkuneen valtiopäivien säännöllisten kokoontumisten ajan ja siten päättivät 54 vuotta – aina Porvoon valtiopäivistä asti – jatkuneen ”valtioyön”.
Helsingin valtiopäivät 1863 | |
---|---|
Kesto | 15.9.1863–15.4.1864[1] |
Aatelissääty | Johan Mauritz Nordenstam, Ritarihuone |
Pappissääty | Edvard Bergenheim, Ritarihuone |
Porvarissääty | Robert Isidor Örn, Ritarihuone |
Talonpoikaissääty | Aukusti Mäkipeska, Ritarihuone |
Keskeisiä päätöksiä | |
valtiosääntö | valtiopäivien kokoontuminen määrävuosin |
Helsingin valtiopäivien valtakirjojen tarkastus tapahtui 15.–16. syyskuuta, järjestäytymisistunnot 17. syyskuuta, ja Aleksanteri II:n suorittama valtiopäivien varsinainen avaus 18. syyskuuta 1863. 15. huhtikuuta 1864 Aleksanteri II ei pitänyt itse valtiopäivien päättäjäispuhetta, jonka luki hänen edustajanaan kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernöörinä oli jalkaväenkenraali Platon Rokassovski, jonka viransijaisena 1864 toimi kenraaliluutnantti Johan Mauritz Nordenstam, Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana 1858–1882.