Suurjärv (Rõuge)
järvi Rõugessa Võrumaalla Virossa From Wikipedia, the free encyclopedia
Suurjärv (myös Rõuge Mõisajärv)[3] on Virossa Rõugen kunnassa Võrumaalla sijaitseva järvi. Järvi on Viron syvin järvi ja keskisyvyyden mukaan Viron toiseksi syvin järvi [4].[1][3]
| Suurjärv | |
|---|---|
 A Suurjärv 2011 októberében |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Rõuge jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Rõuge jõgi [1] |
| Laskujoki | Rõuge jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2140300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 116,4 m mpy. [1] |
| Pituus | 585 m[2] |
| Leveys | 300 m[2] |
| Rantaviiva | 1,566 km [1] |
| Pinta-ala | 14,6 ha [1] |
| Keskisyvyys | 11,9 m [1] |
| Suurin syvyys | 38 m [1] |
| Valuma-alue | 25,8 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Suurjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven pinta-ala on 14,6 hehtaaria ja se on 590 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Sen etelärannat ovat jyrkät ja metsäiset rinteet, jotka kohoavat 25 metrin korkeuteen. Pohjoisrannat ovat kaltevuudeltaan loivia niittyjä tai pieniä peltopalstoja. Joka puolella on asutusta ja muualla kuin eteläpuolella järveä kiertävät tiet. Järven rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 11,9 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Tällä syvyysarvolla Suurjärv on Viron syvin järvi. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0018 kuutiokilometriä eli 1,8 miljoonaa kuutiometriä [lower-alpha 1].[1][3]
Järven syvyydestä on vuosien varrelta useita eri mittauksia. Syvyydeksi on saatu esimerkiksi 41 metriä (vuonna 1907), 37,5 metriä (1933) ja 38,0 metriä (Aare Mäemets, vuonna 1962). Osa tutkijoista mittaa syvyyden kovasta pohjasta alkaen ja kun mutakerros määritettiin 2,75 metrin paksuiseksi (vuonna 1907), tulee syvyydeksi mutakerroksen päältä mitattuna 38,25 metriä. Syvänne sijaitsee järven keskiosassa sen kaakkoispuolella.[4]
Kansantarinoissa on Suurjärveen vajonnut kirkko, joka on kesäisin kirkkaanveden aikana jokaisen nähtävänä.[4]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[3]
Järvi on yksi Rõugen järvialueen seitsemästä järvestä, joka sijaitsee viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneessä jäätikköjokilaaksossa (vir. Rõuge ürgorg). Siinä virtaa nykyään Rõuge jõgi, jonka läpivirtausjärvi järvi on. Laakson kaikille järville yhteisiä ominaisuuksia ovat lähteiden runsaus, karbonaattipitoinen vesi ja rantojen vehmas luonto. Järvialue kuuluu osana Haanjan luontopuistoon.[5][6][7]
Järvellä on mutapohja, mutta rannoilla voi esiintyä ohut kerros pehmeää liejua kovan pohjan päällä. Vedenlaatu vaihtelee olosuhteiden mukaan. Vedenväri on osanssista vaaleanvihreään ja näkösyvyys 1,1–7,1 metriä. Vesikasvillisuutta esiintyy 8 metrin syvyyteen asti. Se koostuu 22 eri lajista. Kalaston valtalajeja ovat ahven ja särki, mutta järvessä elää lisäksi hauki, kiiski, allikkosalakka, rantanuoliainen ja pikkunahkiainen. Muista järvistä tänne vaeltavat sorva, made, salakka ja ankerias. Ympäröiviin järviin on istutettu lisäksi joitakin lajeja, joista peledsiika ja Coregonus maraenoides ovat kotiutuneet Suurjärveen. Sekä Liinjärvessä että Suurjärvessä elää jääkauden jälkeinen relikti okakatka (Pallasea quadrispinosa [5][8]).[4]
Suurjärv kuuluu Rõuge jõen valuma-alueeseen, sillä se on joen läpivirtausjärvi. Sen vedenpinnan korkeus on 116,4 m mpy. Siihen laskee lisäksi neljä lyhyttä ojaa, joista luoteisrantaan laskee Kaussjärven laskuoja, kaakkoispäähän Valgjärven laskuoja ja etelärantaan keskustasta tuleva oja. Ojien lisäksi siihen pulppuaa rantojen ja järvenpohjan lähteistä runsaasti lisävettä [lower-alpha 2]. Liinjärven vedenpinta on samalla tasolla Suurjärven kanssa. Järven valuma-alueen laajuus on 25,8 neliökilometriä. Rõuge jõen virtaus tulee Liinjärven kautta ja jatkaa 550 metriä Ratasjärveen, joka on 7,5 metriä alempana. Suurjärv on sikäli säännöstelty, että sen lasku-uomassa on vanha myllypato, jossa sijaitsee pieni vesivoimala (Ala-Rõuge külalistemaja hüdroelektrijaam) [9]. Padolla on vedenpinta nostettu tasolle, joka on yläpuolisessa Liinjärvessä sama. Rõuge jõgi on Võhandu jõen sivu-uoma. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][lower-alpha 3]
- Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Suurjärv (Rõuge), mutta sitä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
