From Wikipedia, the free encyclopedia
Suokilpikonnat (Emydidae) on kilpikonnien (Testudines) heimo, johon kuuluvia lajeja pidetään usein lemmikkeinä. Heimoon kuuluu kaikkiaan 95 lajia, jotka jaetaan 33 sukuun.[2] Vuonna 2004 IUCN luokitteli 13 heimon lajia uhanalaisiksi.[3]
Suokilpikonnat | |
---|---|
Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
Heimo: |
Suokilpikonnat Emydidae Rafinesque, 1815[1] |
Katso myös | |
Pienimmät suokilpikonnat ovat halkaisijaltaan 11 cm, suurimmat 60 cm. Heimolla ei ole yhteisiä ulkoisia tuntomerkkejä. Kallon rakenteesta ja muualta luustosta löytyy yhteisiä piirteitä.[2]
Suokilpikonnia tavataan Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikan pohjoisosissa, Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Aasiassa. Useimmat lajit elävät makeassa vedessä ja kosteikoissa, muutamat murtovedessä (Malaclemmys terrapin) ja jotkut kuivalla maalla (Terrapene -suku paitsi Terapene coahuila).[2]
Lemmikkieläinkauppa on vaikuttanut suokilpikonnien levinneisyyteen: punakorvakilpikonnia on levinnyt alkuperäisen alueensa ulkopuolelle, ja toisaalta eräät aasialaiset lajit ovat käyneet harvinaisiksi, koska niitä kerätään niin paljon myytäviksi.[2]
Yleisin lemmikkieläimenä pidettävä laji on punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans). Saatavilla on myös niin sanottuja keltakorvakilpikonnia (Pseudemys scripta troosti) ja juovakilpikonnia (Chrysemys picta dorsalis).
Kaksi alaheimoa ja 10 sukua voidaan jakaa seuraavasti:[lähde? ]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.