panssarintorjuntaohjus From Wikipedia, the free encyclopedia
Spike on kolmannen sukupolven ohjusjärjestelmä, josta on meri- ja panssarintorjuntaversiot. Sen on kehittänyt israelilainenRafael Advanced Defense Systems Ltd. Euroopassa asetta markkinoi saksalais-israelilainen, Rafaelin, Diehl Defencen ja Rheinmetallin muodostama yhteenliittymä Eurospike GmbH, joka myös valmistaa asetta Saksassa.[1] Ohjus on kehitetty vuonna 1987 ja se otettiin palvelukseen 1997.
Tämä artikkeli käsittelee ohjusjärjestelmää. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
PSTOHJ 2000 tai PSTOHJ 2000M on Suomen puolustusvoimien käyttämä nimitys hankkimastaan Euro-Spikepanssarintorjuntaohjusjärjestelmästä - M-versiossa on uudempi ja kehittyneempi ampumalaite. Se on saksalaisen Röthenbachissa sijaitsevan EuroSpike GmbH valmistama. Suomen lisäksi se on käytössä 11:ssä muussa maassa. PstOhj 2000 on käytettävissä joko ammu-ja-unohda tai ammu-ja-tarkkaile periaatteella. Edellä mainitussa ampuja lukitsee maalin ja ohjus hakeutuu maaliin itsenäisesti, jälkimmäisessä ohjus välittää valokuidun välityksellä kuvan ampujalle joka voi vaikuttaa ohjuksen lentoon vielä laukaisun jälkeen. Ampumaetäisyys on 2500 m. Rannikko-ohjus 06 on merivoimien käyttämä Spike-ER versio pinta-alusten torjuntaan.
Mini-Spike oli Spike-perheen uusin ja pienin tulokas, mutta sen valmistus lopetettiin vuonna 2016.[2]. Sen kantama oli 1300 metriä.
Spike-SR on lyhyen kantaman ohjus. Sen ampumaetäisyys ulottuu 2000 metriin ja on tarkoitettu jalkaväkikäyttöön. Ase painaa 10 kg.[3]
Spike-MR (tunnetaan myös nimellä Gil) on keskimatkan ohjus. Sen ampumaetäisyys on enimmillään 2500 metriä ja on tarkoitettu jalkaväen ja erikoisjoukkojen käyttöön. Tämä versio on nimetty Suomessa PSTOHJ 2000:ksi.
Spike-LR on pitkänmatkan versio. Sen kantama on 4000 metriä ja on tarkoitettu kevyisiin taisteluajoneuvoihin. Suomessa tätä versiota kutsutaan nimellä PSTOHJ 2000M. Sekä MR- että LR-ohjukset voivat käyttää samaa ampumalaitetta. LR II:n kantomatka on maasta laukaistuna 5,5 kilometriä ja paino 13 kiloa.[4]
Spike-ER on pidennetyn kantaman versio, se tunnettiin aiemmin nimellä NT-Dandy tai NT-D. Se on asennettu yleensä kevyisiin taisteluajoneuvoihin ja helikoptereihin. Suomessa tämä versio tunnetaan nimellä Rannikko-ohjus 06 ja merivoimat käyttää sitä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Kakkosversion kantama on maasta laukaistuna 10 km ja se painaa 13 kg.[5]
Spike NLOS (Non Line Of Sight, suom.näkökentän ulkopuolella) on erittäin pitkän matkan versio. Sen kantama on 30 km ja kokonaispaino 70 kg[6] ja se on laukaistavissa maalta tai helikopterista. Se kehitettiin Jom kippur -sodassa saatujen kokemusten pohjalta, mutta se esiteltiin julkisesti vasta vuonna 2011.
Spike-LR2 ja Spike-ER2 ovat viidennen sukupolven versioita, joissa osumatarkkuutta ja tehokkuutta kohteita vastaan on parannettu. Järjestelmät ovat immuuneja häirinnälle ja lentoreitti voidaan valita.[7]
Suomi Yhteensä 700 kpl Spike-ohjusta, joista 300 kpl Spike-MR-versiota, loput 400 kpl Spike-ER. Käytössä 100 kpl MR-version (PstOhj 2000) laukaisulaitteita ja 18 kpl ER-version (Rannikko-ohjus 06) laukaisulaitetta. Uudempana hankintana myös Spike-LR-ohjuksia.[8] Joulukuussa 2022 tilattiin lisää Spike-SR, -LR2 ja -ER2 -ohjuksia maa- ja merivoimille.[9] Hankinnan arvo oli 213 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi koulutus-, kanto- ja ampumalaitteita. Simulaattoreiden käyttö koulutuksessa tuo kustannussäästöjä, kun tarve kovapanosammunnoille näin vähenee. Varusmiesten koulutus Spike 2000 LR2:n käyttöön alkoi saapumiserästä 1/2024. Ensimmäiset ammunnat LR2-ohjuksella toteutettiin huhtikuussa 2024 Pahkajärvellä. Lyhyemmän kantaman Spike SR:n varusmieskoulutus käynnistyy saapumiserässä 2/2024.[10]