David Bowien musiikkikappale From Wikipedia, the free encyclopedia
Space Oddity on brittimuusikko David Bowien kirjoittama ja esittämä musiikkikappale, joka ilmestyi heinäkuussa 1969 singlenä ja myöhemmin samana vuonna hänen toisella albumillaan David Bowie (tunnettu myös nimellä Space Oddity). Laulu kertoo kuvitteellisesta astronautista, majuri Tomista (engl. Major Tom), jonka yhteys maahan katkeaa, ja hän ajelehtii avaruudessa odottaen kuolemaansa. Musiikillisesti kappaletta on kuvattu muun muassa folkpopiksi.
| ”Space Oddity” David Bowie | ||
|---|---|---|
 | ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | David Bowie | |
| B-puoli | ”Wild Eyed Boy from Freecloud” | |
| Äänitetty | 20. kesäkuuta 1969 | |
| Studio | Trident Studios, Lontoo | |
| Julkaistu | 11. heinäkuuta 1969 | |
| Formaatti | vinyylilevy, digitaalinen lataus | |
| Tekijä(t) | David Bowie | |
| Tuottaja(t) | Gus Dudgeon | |
| Tyylilaji | folkpop, psykedeelinen pop, progressiivinen pop, taidepop, kamaripop, folkrock, space rock | |
| Kesto | 04.33 (britannialainen single) 03.26 (amerikkalainen single) 05.16 (albumiversio) | |
| Levy-yhtiö | Philips, Mercury, RCA, EMI | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| David Bowien muut singlet | ||
| ”Love You till Tuesday” 1967 |
”Space Oddity” 1969 |
”The Prettiest Star” 1970 |
Kappale on Bowien suosituimpia ja joidenkin mielestä myös merkittävin. Se nousi vuonna 1969 Britannian singlelistalla viidenneksi ja oli Bowien ensimmäinen menestyskappale. Single on julkaistu uudelleen useita kertoja, ja se on ollut hitti moneen otteeseen. Yhdysvalloissa ”Space Oddity” saavutti listamenestystä vasta vuonna 1973, jolloin se ylsi sijalle 15. Vuonna 1975 kappaleesta muodostui listaykkönen Britanniassa, missä se on hänen myydyin singlensä. Ajan myötä kappaleesta tuli Bowien eräänlainen tunnuslaulu, joka sijoitetaan usein hänen kokoelmalevyjensä ensimmäiseksi raidaksi.
”Space Oddity” oli ensimmäinen Bowien monista avaruusteemaisista kappaleista. Sen päähahmosta, majuri Tomista, kertovat myös hänen myöhemmät levytyksensä ”Ashes to Ashes” ja ”Hallo Spaceboy”. ”Space Odditysta” on tehty paljon cover-versioita, ja vuonna 2013 huomiota herätti astronautti Chris Hadfieldin avaruudessa kuvattu musiikkivideo. Suomeksi kappaleen levytti vuonna 1973 Arto Sotavalta nimellä ”Kapteeni Tom”.
Bowie oli julkaissut ennen ”Space Odditya” yhdeksän singleä, joista yksikään ei ollut saavuttanut listamenestystä.[1] Hänen vuonna 1967 ilmestyneeseen esikoisalbumiinsa oli suhtauduttu lehdistössä pääasiassa myönteisesti, mutta senkin myyntimäärä jäi pieneksi.[2] Vuonna 1968 hän joutui heikon taloustilanteensa vuoksi toisinaan työskentelemään valokopioijana.[3] Bowie kommentoi myöhemmin heikkoa menestystään myös onneksi, sillä ilman sitä häneltä olisi voinut jäädä saamatta paljon vaikutteita.[4]
Yhdysvaltalainen Simon & Garfunkel -duo julkaisi huhtikuussa 1968 albumin Bookends, joka vaikutti merkittävästi Bowien uuteen tyyliin lauluntekijänä. Kaksikon innoittamana hän myös esiintyi ja teki demoäänityksiä yhdessä ystävänsä John Hutchinsonin kanssa.[5]
”Space Oddity” sai vaikutteita muun muassa Stanley Kubrickin vuonna 1968 ilmestyneestä elokuvasta 2001: Avaruusseikkailu,[6] joka teki Bowieen suuren vaikutuksen.[7] Kappaleen nimi on eräänlainen muunnos filmin englanninkielisestä nimestä Space Odyssey. Aihe oli ajankohtainen myös ensimmäisen kuulennon vuoksi.[6] Kappaleen tekemiseen innoitti lisäksi Bowien ero tyttöystävästään Hermione Farthingalesta.[8] Bowien on väitetty kirjoittaneen kappaleen Farthingalen kanssa käydyn riidan jälkeen, minkä Farthingale on kiistänyt todeten, että kappale syntyi heidän eronsa aiheuttaman surun ja pohdiskelun myötä.[9] Bowieta viehättivät avaruustutkimuksen aiheuttamat ongelmat perheen läheisyyden ja yhtenäisyyden suhteen, sillä hän oli vastikään eronnut ja saanut lapsuudessaan osakseen tavallista vähemmän turvaa ja huomiota.[10] ”Space Oddity” on myös sanaleikki sanasta ”odd ditty” (suom. kumma laulelma).[11]
Ensimmäisen kerran kappale äänitettiin helmikuussa 1969 Bowien makuuhuoneessa Chelsean Clareville Grovessa Lontoossa. Bowie esitti sen Simon & Garfunkel -tyylisenä duettona John Hutchinsonin kanssa.[12] He nauhoittivat kappaleesta ainakin kaksi demoa.[13] He esittivät kappaleen myös The Marquee -klubilla, ja lopun huipennuksessa Bowie soitti Marc Bolanilta saamaansa pientä elektronista kosketinsoitinta, stylofonia.[14]
Bowien tuttava Calvin Mark Lee oli saanut työpaikan Mercury Recordsilta, ja hän onnistui hankkimaan Bowielle sieltä uuden levytyssopimuksen, joka sisälsi kaksi albumia. Sopimusta edesauttoi ”Space Oddity”. Lee oli lähettänyt Mercurylle siitä nauhoitetut demot, ja levy-yhtiö piti kappaletta vahvana. Mercuryn äänitteitä jakeli Philips Records, joka lopulta osti Mercuryn vuonna 1969.[5][15]
Kappaleen ensimmäinen studioversio äänitettiin 2. helmikuuta 1969 Morgan-studioilla Lontoossa. Nauhoitus tehtiin Bowien Love You till Tuesday -promootiofilmiä varten. Levytyksessä soittivat Bowien lisäksi John Hutchinson (laulu, kitara), Dave Clague (bassokitara), Tat Meager (rummut) ja Colin Wood (Hammond-urut ja mellotron). Hutchinson lauloi valvomon osuudet, ja Bowie tulkitsi valvomon vuorosanat sekä soitti okariinasoolon. Jonathan Westonin tuottama ensimmäinen versio oli myöhempää ja tunnetumpaa levytystä nopeampi, ja se julkaistiin myöhemmin promofilmin soundtrackillä.[13]
Kappaleesta nauhoitettiin uusi versio 20. kesäkuuta 1969 Lontoon Trident-studioilla, missä Bowie teki lähes kaikki 1970-luvun alun levytyksensä.[16] Sovituksen tekivät Bowie ja Paul Buckmaster.[17] Äänityksessä käytetyt sessiomuusikot olivat Rick Wakeman (mellotron), Junior’s Eyes -yhtyeen Mick Wayne (kitara)[13], Herbie Flowers (bassokitara) sekä Pentangle-yhtyeen rumpali Terry Cox.[18][19] Bowie soittaa ensimmäisen säkeistön taustalla stylofonia.[20] Rick Wakeman on myöhemmin kertonut, että ”Space Oddityn” levytys oli hänen uransa harvoja äänityssessioita, jonka aikana hän tunsi tekeillä olevan jotain suurempaa.[21] Kappaleessa on lisäksi useita nimettömiksi jääneitä sessiomuusikoita. He soittavat kahdeksaa viulua, kahta alttoviulua, kahta selloa, kahta jousibassoa ja kahta huilua.[13]
Kappaleen tuotti Decca Recordsin äänittäjä Gus Dudgeon, joka oli työskennellyt Bowien kolmella Deram Recordsin julkaisemalla singlellä.[7] Dudgeon otti pestin vastaan sen jälkeen, kun siitä olivat ensin kieltäytyneet George Martin sekä Tony Visconti, joka piti ”Space Odditya” pelkkänä rahastuksena samanvuotisen kuulennon kustannuksella. Viscontin mielestä kappaleella ei ollut mitään tekemistä Bowien vakavan folkrockin ja taiteellisten projektien kanssa.[22] Visconti katui päätöstään myöhemmin ja sanoi olleensa idealistinen hippi.[23]
Dudgeon valmistautui äänityksiin huolellisesti ja suunnitteli kappaleen sovituksen tarkkaan.[16][24] Hän on kertonut tietäneensä täsmälleen, millainen saundi levylle haluttaisiin.[21]
»Suunnittelin kaiken viimeisen päälle valmiiksi ennen kuin menin lähellekään studiota. Kulutin tuntikausia laatien seinäkarttaa, jossa oli sanat ja hänen demoltaan peräisin oleva biisi, joka räjäytti tajuntani kuullessani sen ensimmäisen kerran. Niinpä suunnittelin kaiken kuin sotilaallisen operaation – ruskeat viivat olivat selloja, keltaiset jousia ja kaikenlaista muuta roskaa, joten orkestraatio oli mukana alusta alkaen.»
(Gus Dudgeon, äänittäjä[18])
Levytykseen liittyi myös sattumia. Mick Wayne oli soittanut ottonsa loppuun ja viritti Gibson ES-335 -kitaransa E-kieltä. Dudgeon piti äänestä, joka syntyi kielen vääntymisestä yhdessä kaiun kanssa ja pyysi Waynea toistamaan sen seuraavassa otossa.[21]
Yhteistyö Dudgeonin kanssa sujui hyvin, mutta Bowie pyysi jälleen Tony Viscontin tuottamaan seuraavan albuminsa.[24] Myöhemmin Bowie pyysi ratkaisuaan Dudgeonilta julkisesti anteeksi.[25] Sopimuksellisista epäselvyyksistä johtuen Dudgeonille ei maksettu kappaleesta koskaan rojalteja. Dudgeonin mukaan asiasta käytiin myös oikeusjuttu, jonka hän hävisi.[26]
”Space Oddity” on akustisen kitaran hallitsema folkpop-kappale,[12] johon Bowien soittama stylofoni tuo science fiction -tunnelmaa.[27] Merkittävä ero ajan muihin poplauluihin on siinä, ettei kappaleessa ole lainkaan kertosäkeistöä.[12] Nicholas Pegg vertaa kappaletta The Complete David Bowie -kirjassaan Bee Geesin 1960-luvun tuotantoon.[28] Rate Your Music -sivustolla kappaleen genreiksi luetellaan psykedeelinen pop, progressiivinen pop, taidepop, kamaripop, folkrock ja space rock.[29]
Kappale alkaa Fmaj7- ja E-molli-sointujen vuorottelulla, minkä jälkeen se asettuu sävellajiin C-duuri. Juurisointuja korostaa Bowien soittama stylofoni. Kappaletta käytettiin siksi myöhemmin stylofonia markkinoivissa mainoksissa.[9] Kappaleessa on kaksi ylöspäin liukuvaa glissandoa. Niistä ensimmäinen kuullaan alkupuolella avaruusaluksen lähtiessä ilmaan ja toinen aivan lopussa.[9] ”For here am I sitting in a tin can” -säkeen soinnut Bowie otti Simon & Garfunkelin kappaleesta ”Old Friends”.[23]
Laulu kertoo kuvitteellisen astronautin, majuri Tomin (engl. Major Tom), matkaanlähdöstä.[30] Hän muuttuu tiedotusvälineissä kauppatavaraksi, ja toimittajat tiedustelevat hänen suosikkijoukkuettaan (”The papers want to know whose shirt you wear”).[11] Yhteys maahan katkeaa, jolloin majuri Tom jää avaruuteen ajelehtimaan ja odottamaan vääjäämätöntä kuolemaansa.[30][31] Sen sijaan, että hän olisi riemuissaan maasta lähdöstä ja yhden ihmisen olemisen määrittävän rajan ylittämisestä, hän vajoaakin melankoliseen toimettomuuteen.[11]
Sanoituksen teemoja ovat epävakaus, vieraantuneisuus ja hallinnan puute, jotka yleistyivät Bowien teksteissä 1970-luvulta lähtien.[9] Toimittaja Julian Marszalekin mukaan ”Space Oddity” sisältää Bowien 1970-luvun sanoituksille oleellisimmat piirteet: levottomuuden tunteen (”Your circuit’s dead / there’s something wrong”), maallisen tyytymättömyyden (”The papers want to know whose shirt you wear”) ja valtavirrasta vieraantumisen (”Sitting in my tin can far above the world”).[32] Elokuvan 2001: Avaruusseikkailu vaikutteet näkyvät loppuhuipennuksesta välittyvän eristäytyneisyyden ja avuttomuuden tunteen kuvauksena.[7] Kappaleessa sivutaan myös tähteyden varjopuolia (”The papers want to know whose shirts you wear”), joita kuultiin myöhemmin esimerkiksi kappaleissa ”Life on Mars?” ja ”Fame”. Tähti-sanaa käytetään kaksoismerkityksenä julkisuuden henkilölle ja taivaankappaleelle, kuten Bowien vuoden 1972 albumilla The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars.[9] ”Space Oddity” oli myös ensimmäinen merkki Bowien kiinnostuksesta ulkoavaruutta kohtaan. Sen julkaisun aikoihin hän harrasti hetken aikaa jopa ufojen etsimistä.[33] Avaruusteemaisia kappaleita Bowie levytti myöhemminkin paljon.[34] Myös kuoleman käsittely on Bowielle tyypillistä.[35] Majuri Tomin nimen taustaa Bowie ei koskaan avannut. Erään teorian mukaan siihen antoi innoituksensa music hall -esiintyjä Tom Major, jonka mainoksia Bowie näki lapsuusmaisemissaan Lontoon Bromleyssa.[23]
Bowie-elämäkerturi David Buckley on analysoinut sanoitusta. Tieteistarinaksi kappale on hänen mielestään lapsenomainen, sillä laulussa puhutaan raketin sijaan avaruuslaivasta ja majuri Tomia kutsutaan etunimellä. Lopputuloksena majuri Tom onkin sätkynukke, pelkkä avaruuteen alumiinilla päällystetyllä vessapaperirullaraketilla ammuttu leikkikalu, joka lentää lastenhuoneen katonrajassa avaruuden sijaan. Buckleyn mukaan teksti on myös vertauskuva huumausaineille. Kappaleessa kuultavaa lähtölaskentaa hän kuvaa heroiinipiikin ottamisen ja sen vaikutuksen alkamisen väliseksi ajaksi. Lisäksi Buckley nostaa esiin kulttuurikommentaattori Terence McKennan kirjoituksen, jonka mukaan heroiinia käyttävät esimerkiksi luovuttaneet ja varmuudella kuolevat henkilöt. Buckleyn mielestä heroiini toimi siksi erinomaisena kielikuvana hylätylle ja avaruudessa ajelehtivalle astronautille. Bowie itse oli kokeillut heroiinia vuonna 1968.[33] Mahdollisina huumeviittauksina on pidetty myös majuri Tomin tyyneyden tunnetta sekä säettä “I’m floating in the most peculiar way” (suom. Leijun mitä erikoisimmalla tavalla.).[9]
Philips Records julkaisi ”Space Oddity” -singlen 11. heinäkuuta 1969 B-puolenaan ”Wild Eyed Boy from Freecloud”.[17] BBC soitti ”Space Odditya” suorassa lähetyksessä kuulennon aikana, mutta itse tapahtuma häiritsi markkinointia Britanniassa. BBC Radio pelkäsi, että kappaleen soittaminen osoittaisi huonoa makua, koska kolmen astronautin tilanne oli edelleen epäselvä. Niinpä kappale aluksi hyllytettiin,[36] eikä se siksi saavuttanut menestystä, vaikka Bowien manageri Kenneth Pitt yritti lahjoa listojen laatijoita 140 punnan palkkiolla.[37][38] Lopulta astronauttien palattua turvallisesti maahan levy alkoi jälleen soida radiossa,[36] ja 6. syyskuuta 1969 kappale nousi Britannian singlelistalla parhaalle sijalleen viisi. Se oli Bowien ensimmäinen kyseiselle listalle noussut kappale.[39] Bowie pääsi myös esiintymään ensimmäistä kertaa television Top of the Pops -ohjelmaan.[36] Tammikuuhun 1970 mennessä singleä oli myyty Britanniassa yli 138 000 kappaletta.[40] Britannian lisäksi ”Space Oddity” nousi ilmestymisvuotenaan Alankomaissa listan yhdeksänneksi,[41] Irlannissa 13:nneksi[42] ja Belgian Valloniassa 42:nneksi.[43]
Brittiläisessä Disc and Music -lehdessä 12. heinäkuuta 1969 Penny Valentine kirjoitti lyöneensä vetoa siitä, että kappaleesta tulisi iso hitti. Valentinen mukaan Bowie on aina ollut lahjakas ja tehnyt hyviä levyjä, mutta hän ei ollut aikaisemmin julkaissut mitään tajunnanräjäyttävää. Musiikillisesti kappale muistutti häntä Bee Geesin laulusta ”New York Mining Disaster 1941”, ja taustasovitusta hän piti Moody Bluesin, Beatlesin ja Simon & Garfunkelin risteytyksenä.[44] Joulukuussa Valentine valitsi ”Space Oddityn” vuoden suosikkisinglekseen.[45] Myös Melody Makerin Chris Welch vertasi kappaletta Bee Geesiin ja piti sitä mahdollisena hittinä.[46]
Yhdysvalloissa singlen julkaisi samoilla kappaleilla Mercury Records. Levy-yhtiön Ron Oberman hehkutti ”Space Oddityn” olevan yksi parhaimmista koskaan kuulemistaan kappaleista ja uskoi siitä tulevan iso hitti, jos sitä soitettaisiin radiossa. Radiosoitto jäi kuitenkin niukaksi, eikä single yltänyt sijaa 124 korkeammalle.[47][20] Mercurylla työskennelleen Simon Hayesin mukaan singleä ei markkinoitu lainkaan, ja lisäksi kappaleen surullinen tarina koettiin arveluttavaksi kuulennon yhteydessä.[48] Yhdysvaltalainen musiikkilehti Record World kuvaili kappaletta ”musiikkiin asetetuksi räjähdykseksi” sekä pelottavaksi ja vainoavaksi, ja se sai arvosanakseen neljä tähteä viidestä mahdollisesta.[49]
Bowie julkaisi kappaleesta myös Giulio Rapettin sanoittaman italiankielisen version ”Ragazzo solo, ragazza sola” (suom. Yksinäinen poika, yksinäinen tyttö). Bowie oli kiinnostunut levyttämään vierailla kielillä, ja lisäksi Gus Dudgeon on muistellut, että Italiassa oli julkaistu kahden pojan esittämä italiankielinen versio, jonka pelättiin uhkaavan alkuperäislevytyksen menestystä. Niinpä Dudgeon varasi studion ja palkkasi Claudio Fabin opettamaan Bowielle italian ääntämistä. Kappale äänitettiin 20. joulukuuta 1969 Morgan-studioilla. Bowie sai tietää vasta äänityksen jälkeen, että teksti ei kertonutkaan astronauteista, vaan pojan ja tytön romanttisesta tapaamisesta vuorenhuipulla. Kääntäjän mukaan alkuperäinen aihe ei olisi menestynyt Italiassa, jossa ”Ragazzo solo, ragazza sola” julkaistiin singlenä helmikuussa 1970.[6][13][37]
Suurin osa singleistä oli monomiksauksia, vaikkakin stereoversioita ilmestyi joissakin maissa, kuten Alankomaissa, Belgiassa ja Italiassa. Myös ”Ragazzo solo, ragazza sola” julkaistiin stereona.[50] Alkuperäisistä vuoden 1969 singleistä harvinaisin on kuvakannellinen brittipainos. Niiden olemassaolosta ei tiedetty ennen vuotta 1996, jolloin niitä löydettiin kolme kappaletta.[6]
Singlejulkaisujen lisäksi ”Space Oddity” ilmestyi 14. marraskuuta 1969 Bowien nimikkoalbumin avausraitana, nyt stereona. Bowie harmitteli, kuinka monosingleillä kappale menetti paljon vaikutustaan, mutta albumilla kappale kuulosti siltä kuin oli tarkoituskin.[50] Albumiversio on singleversiota pidempi, sen kesto on yli viisi minuuttia.[51]
”Space Odditylle” myönnettiin erikoispalkinto toukokuussa 1970 järjestetyssä Ivor Novello -gaalassa. Tunnustuksen perusteena oli kappaleen omaperäisyys.[52]
Kappale julkaistiin uudelleen singlenä tammikuussa 1973 B-puolenaan ”The Man Who Sold the World”.[50] Siitä tuli Bowien ensimmäinen menestyssingle Yhdysvalloissa, kun se saavutti Billboard Hot 100 -listan 15. sijan.[20] Myös Britanniassa tehty uudelleenjulkaisu osoittautui menestykseksi, sillä ”Space Oddity” oli listaykkösenä kaksi viikkoa marraskuussa 1975.[53] Kyseisen vuoden uudelleenjulkaisu ylsi kymmenen myydyimmän levyn joukkoon myös Irlannissa ja Alankomaissa ja menestyi siellä alkuperäisjulkaisua paremmin.[42][41]
Bowie levytti kappaleesta uuden version vuonna 1979 Tony Viscontin Good Earth -studioilla Lontoossa. Bowie soitti 12-kielistä kitaraa ja lauloi, ja lisäksi mukana olivat Zaine Griff (bassokitara), Hans Zimmer (piano) ja Andy Duncan (rummut). Versio tehtiin alkujaan Kenny Everettin televisioshow’ta varten, ja se näytettiin uudenvuodenaattona Britanniassa ohjelmassa Will Kenny Everett Make It To 1980? ja Yhdysvalloissa Dick Clarkin ohjelmassa Salute to the Seventies.[54] Kappale julkaistiin myös helmikuussa 1980 ”Alabama Song” -singlen kääntöpuolella.[55] Vuonna 1992 se ilmestyi erilaisena miksauksena Scary Monsters (and Super Creeps) -albumin uudelleenjulkaisun bonuskappaleena.[54]
Single ylsi kolmannen kerran listalle Britanniassa vuonna 1983, jolloin se pääsi sijalle 85.[56] ”Space Oddity” on Bowien myydyin single Britanniassa,[27] ja siitä myönnettiin vuonna 2019 kultalevy ja vuonna 2021 platinalevy.[57] Italiassa single palkittiin vuonna 2021 kultalevyllä[58] ja Espanjassa 2024 platinalevyllä.[59] Bowien kuoltua 10. tammikuuta 2016 kappale saavutti listasijoituksia useissa maissa.[41][60] Ranskassa siitä tuli listaykkönen.[61]
EMI julkaisi heinäkuussa 2009 ”Space Oddityn” kunniaksi 40-vuotisjuhla-EP:n. Sillä oli mukana singlen editoitu monoversio, yhdysvaltalaisen painoksen editoitu versio, vuoden 1979 uusintalevytys sekä kahdeksan tiedostoa, joissa jokaisessa oli erotettu omaksi raidakseen vuoden 1969 levytyksestä päälaulu, taustalaulu, akustinen kitara, jouset, bassokitara ja rummut, huilu ja sellot, mellotron sekä stylofoni. Sitä varten julkaistiin myös iPhone-sovellus, jonka avulla ostajat pystyivät kasaamaan tiedostoista oman remixin. Yksittäisiä soittimia sisältävät tiedostot julkaistiin myöhemmin Spotifyssa yhdessä EP:n muiden kappaleiden kanssa.[50]
Kappaleesta julkaistiin vuonna 2022 uusi miksaus Bowiesta kertovan Moonage Daydream -dokumenttielokuvan soundtrackillä.[50]
Bowie esitti kappaletta konserteissaan pitkin uraansa. Hän lauloi sitä Ziggy Stardust-, Diamond Dogs-, Serious Moonlight- ja Sound + Vision -kiertueillaan, ja se oli mukana myös lokakuun 1973 TV-spesiaalissa The 1980 Floor Show.[62]
Bowie esitti ”Space Oddityn” hänen ja taustayhtye The Spiders from Marsin ensimmäisessä yhteisessä konsertissa 25. syyskuuta 1971 Aylesburyssa. Esitys julkaistiin vuonna 2022 osana Divine Symmetry -albumiboksia.[7] Tammikuussa 1997 järjestetyssä 50-vuotisjuhlakonsertissaan New Yorkin Madison Square Gardenissa hän tulkitsi sen akustisesti illan viimeisenä kappaleena. Tibet House US -hyväntekeväisyyskonsertissa helmikuussa 2002 se kuultiin jousikvartettien säestämänä, ja saman vuoden heinäkuussa hän esitti sen viimeisen kerran Horsens Open Air -festivaalilla, Tanskassa.[62]
Kappaleen aivan ensimmäisestä, 2. helmikuuta 1969, äänitetystä versiosta kuvattiin video Love You Till Tuesday -filmiä varten. Siinä Bowie esiintyy majuri Tomina ja John Hutchinson valvomon jäsenenä. Video ladattiin Bowien viralliselle Youtube-kanavalle maaliskuussa 2019.[54]
Kappaleen tunnetuimman version promovideo filmattiin 13. joulukuuta 1972 Bowien Amerikan-kiertueen päätteeksi. Sen ohjasi Mick Rock levy-yhtiö RCA Recordsin kolmosstudiolla New Yorkin Manhattanilla. Videolla Bowie esittää kappaletta kitaraa soittaen.[54]
»Kuvasimme promon viidessä tunnissa RCA:n New Yorkin äänitysstudiossa. Myöhemmin samana päivänä David seilasi takaisin Englantiin Queen Elizabeth 2:lla. Seuraavana päivänä palasin kuvaamaan oskilloskooppia ja muita studiolaitteita. Tarkastelin studiota majuri Tomin ’peltitölkkinä’.»
(Mick Rock, filmin ohjaaja[54])
”Space Oddity” on Bowien suosituimpia kappaleita,[63] ja jotkut pitävät sitä hänen merkittävimpänään.[8] Siitä muodostui myös Bowien eräänlainen tunnussävelmä, joka sijoitetaan usein ensimmäiseksi raidaksi hänen kokoelmalevyillään. Vielä vuosikymmeniä myöhemminkin se oli yksi niistä Bowien kappaleista, joita yhdysvaltalaiset klassiseen rockiin suuntautuneet radioasemat soittivat päivittäin. Bowiesta kirjan kirjoittanut Marc Spitz kuvaa ”Space Odditya” erinomaiseksi johdannoksi hänen vuosien 1969–1983 huippukaudelleen.[64]
»Kun kuulee kalvakkaan akustisen kitaran kohoavan hitaasti vaikkapa Joe Walshin tai Bad Companyn biisin jälkeen tajuaa miten vahvasta kappaleesta oli ja on kyse. Se muuttaa tunnelman täysin. Se vaatii keskeyttämään sen mitä on tekemässä ja keskittymään lauluun. Se on viisiminuuttinen tarina, jossa on kahmalokaupalla äänellistä kekseliäisyyttä ja laulajan karismaa.»
(Marc Spitz teoksessaan David Bowie, 2009[65])
»Se on niin ajaton kappale. Konsepti on loistava ja koottu poikkeuksellisella tyylillä. Kun kappaleen kuulee, se jää pyörimään päähän useaksi päiväksi.»
(Tony Iommi, Black Sabbath -yhtyeen kitaristi[66])
Brittiläisessä The Guardian -lehdessä Alexis Petridis sijoitti ”Space Oddity” -kappaleen sijalle 25, kun hän vuonna 2020 valitsi 50 suosikkikappalettaan Bowielta.[28] NME:n vastaavalla listalla (2018) se sijoittui 18:nneksi.[67] Uncutin listalla (2015) kappale valittiin viidenneksi,[68] Mojon listalla (2015) 23:nneksi[69] ja Consequence of Soundin listalla kymmenenneksi.[70] Ultimate Classic Rock puolestaan järjesti vuonna 2016 Bowien singlet paremmuusjärjestykseen, jolloin ”Space Oddity” sijoittui neljänneksi.[34] NME:n lukijat äänestivät sen vuonna 2018 Bowien seitsemänneksi parhaaksi kappaleeksi.[71]
Helsingin Sanomat pyysi tammikuussa 2022 yli 70:ää suomalaista musiikkialan vaikuttajaa nimeämään korkeintaan 20 itselleen juuri sillä hetkellä tärkeintä laulua paremmuusjärjestyksessä, minkä perusteella lehti laati sadan parhaan laulun listan. ”Space Oddity” ylsi kokonaistuloksissa sijalle 42.[72]
”Space Oddity” on soinut lukuisissa elokuvissa. Kulttuurikirjoittaja Kat Rosenfield kuvaa sitä täydelliseksi soundtrack-kappaleeksi, ja hänen mukaansa laulun taika perustuu siihen, että se sopii kaikkiin tilanteisiin. Rosenfieldin mukaan elokuvantekijöille ei ole olemassa parempaa kappaletta kertomaan tarinoita filmin sankarin matkan yksinäisyydestä, ihmisen yhteyden kaipuusta sekä avaruuden ”äärettömästä ja mahtavasta omituisuudesta”.[31]
”Space Odditysta” on tehty paljon cover-versioita. Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Def Leppard, Tangerine Dream,[23] Natalie Merchant, Rick Wakeman ja Ayreon, Helloween, Star One ja Émilie Simon.[73] Suomenkielisestä versiosta ”Kapteeni Tom” vastasi vuonna 1973 omalla tekstillään Arto Sotavalta.[74] Bowie itse piti erityisesti vuonna 1977 levytetystä The Langley Schools Music Project -versiosta, jonka esitti 60-henkinen kanadalainen lapsikuoro.[75] Cat Powerin vuonna 2009 levyttämää versiota käytettiin Lincoln-auton mainoksessa.[19]
_(28012940830).jpg)
Kanadalainen astronautti Chris Hadfield julkaisi kappaleesta keväällä 2013 cover-musiikkivideon, joka filmattiin Kansainvälisella avaruusasemalla.[76] Video keräsi paljon huomiota, koska se oli ensimmäinen avaruudessa kuvattu musiikkivideo.[75] Hadfieldin versio eroaa sanoitukseltaan hieman alkuperäisestä, sillä siinä astronautti palaa turvallisesti maahan.[62] Bowien mielestä Hadfieldin versio oli kappaleen kaikista levytyksistä mahdollisesti liikuttavin.[77] Pianosovituksen teki Bowien entinen taustalaulaja Emm Gryner.[62] Kappaleen tekijänoikeudet omistava kustantaja myönsi versiolle alun perin vain vuoden mittaisen lisenssin, jonka umpeuduttua video poistettiin. Vuonna 2014 Bowie ja kustantaja pääsivät yhteisymmärrykseen, minkä myötä se palautettiin Youtubeen.[77] Vuoteen 2023 mennessä videota oli katsottu yli 53 miljoonaa kertaa.[78]
Bowien vuonna 1980 julkaistu kappale ”Ashes to Ashes” on jatkoa ”Space Oddityn” tarinalle.[37] Siinä majuri Tom kuvataan narkomaanina, mikä heijasteli Bowien omaa kamppailua huumeriippuvuutta vastaan.[62] Majuri Tomista kertoo myös Bowien myöhempi laulu ”Hallo Spaceboy”, ja lisäksi häneen viitataan ”Blackstar”-kappaleen musiikkivideolla.[7] Muita seuraajia kappaleelle ovat muun muassa Peter Schillingin hitti ”Major Tom (Coming Home)” sekä teemaltaan samankaltainen Elton Johnin kappale ”Rocket Man”, jota oli mukana tekemässä ”Space Oddityn” tuottaja Gus Dudgeon.[37] Europe-yhtyeen laulaja Joey Tempest on sanonut, että ”The Final Countdown” -kappaleen sanoituksen aihe on otettu ”Space Odditysta”.[66]
1969
| Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle |
|---|---|---|---|
| Britannia (Britannian singlelista)[39] | 5. | 14 | 6.9.1969 |
| Alankomaat (Single Top 100)[41] | 9. | 13 | 27.9.1969 |
| Irlanti (Irlannin singlelista)[42] | 13. | 4 | 24.10.1969 |
| Belgia (Ultratop 50 Vallonia)[43] | 42. | 3 | 8.11.1969 |
1973
| Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle |
|---|---|---|---|
| Australia (Go-Set)[79] | 11. | 21 | 24.3.1973 |
| Yhdysvallat (Billboard Hot 100)[80] | 15. | 15 | 27.1.1973 |
| Kanada (RPM Top Singles)[81] | 16. | 16 | 10.2.1973 |
1975–1976
1983
| Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle |
|---|---|---|---|
| Britannia (Britannian singlelista)[56] | 85. | 3 | 18.6.1983 |
2000-luku
| Valtio | Korkein sijoitus | Listaviikot | Nousu listalle |
|---|---|---|---|
| Ranska (SNEP)[61] | 1. | 14 | 30.4.2024 |
| Yhdysvallat (Billboard Hot Rock & Alternative Songs)[84] | 4. | 3 | 30.1.2016 |
| Sveitsi (Schweizer Hitparade)[85] | 15. | 2 | 17.1.2016 |
| Unkari (Mahasz)[86] | 23. | 1 | 17.1.2016 |
| Britannia (Britannian singlelista)[87] | 24. | 2 | 21.1.2016 |
| Italia (FIMI)[88] | 26. | 1 | 14.1.2016 |
| Itävalta (Ö3 Austria Top 40)[89] | 27. | 2 | 22.1.2016 |
| Portugali (Hung Median)[90] | 30. | 1 | 2.2.2016 |
| Australia (ARIA Charts)[91] | 31. | 2 | 24.1.2016 |
| Uusi-Seelanti (Recorded Music NZ)[92] | 39. | 1 | 18.1.2016 |
| Saksa (Offizielle Deutsche Charts)[93] | 40. | 2 | 15.1.2016 |
| Alankomaat (Single Top 100)[41] | 62. | 11 | 16.1.2016 |
| Ruotsi (Sverigetopplistan)[82] | 72. | 1 | 15.1.2016 |
| Espanja (Promusicae)[94] | 75. | 1 | 17.1.2016 |
| Japani (Billboard Japan Hot 100)[95] | 99. | 1 | 30.1.2016 |
Brittiläinen monosingle (Philips, 1969)[98][99]
Yhdysvaltalainen single (Mercury, 1969)[100]
Ragazzo solo, ragazza sola (Philips, 1970)[101]
Yhdysvaltalainen uusintapainos (RCA Victor, 1973)[102]
Brittiläinen uusintapainos (RCA Victor, 1975)[103]
|
Digitaalinen 40-vuotisjuhla-EP (EMI, 2009)[104]
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
