Sofja Kovalevskaja
venäläinen matemaatikko / From Wikipedia, the free encyclopedia
Sofja (Sofia, Sonja) Vasiljevna Kovalevskaja (ven. Софья Васильевна Ковалевская, o.s. Korvin-Krukoskaja; 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1850 Moskova, Venäjän keisarikunta – 10. helmikuuta 1891 Tukholma, Ruotsi) oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen nainen matemaatikkona ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. Joissakin yhteyksissä hänestä käytetään nimeä Sonja (Соня) ja sukunimi esiintyy maskuliinisessa muodossa Kovalevski.
Sofja Kovalevskaja | |
---|---|
Sofja Kovalevskaja vuosien 1880 ja 1885 aikana. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. tammikuuta 1850 Moskova, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 10. helmikuuta 1891 (41 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Karl Weierstrass |
Tutkimusalue | matematiikka, matemaattinen fysiikka |
Tunnetut työt | Cauchyn–Kovalevskajan lauseen todistus |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Päästäkseen ulkomaille opiskelemaan Kovalevskaja solmi 1869 sovinnaisavioliiton Vladimir Kovalevskin kanssa, ja samana vuonna he lähtivät yhdessä Saksaan harjoittamaan opintoja. Kovalevskaja kuunteli Heidelbergin yliopistossa Leo Königsbergerin, Hermann von Helmholtzin ja Gustav Kirchhoffin matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja ja 1871–1874 Berliinissä sen ajan suurimman matemaatikon Karl Weierstrassin luentoja. Kirjoitettuaan väitöskirjan Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen Kovalevskaja 1874 sai saksalaisen filosofian tohtorin arvon Göttingenin yliopistosta.[1]
Kovalevskaja palasi kotimaahan ja asettui asumaan Moskovaan, missä hänen miehensä oli saanut professorin viran. Kun tämä 1883 teki itsemurhan, Kovalevskaja muutti professori Gösta Mittag-Lefflerin kutsusta luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan, ja jo samana vuonna 1884 hänet vakinaistettiin siellä korkeamman matemaattisen analyysin professoriksi. Kovalevskajan tärkein tieteellinen julkaisu on Mémoire sur un cas particulier du problème de la rotation d’un corps pesant autour d’un point fixe, où l’integration s’effectue à l'aide de fonctions ultra-elliptiques du temps (Mémoires des savants étrangersissä, 1890 ja Acta mathematicassa, Ranskan tiedeakatemia 1889, lyhennettynä). Tätä julkaisua pidettiin niin ansiokkaana ja tärkeänä, että Kovalevskaja sai siitä Bordinin palkinnon (Prix Bordin) kaksinkertaisena.[1]
Kovalevskaja on tunnettu myös kaunokirjailijana. Hän esimerkiksi kertoi nuoruutensa muistelmia Venäjältä novelleissa Systrarna Rajevsky ja Vera Vorontzoff. Kovalevskaja kuoli Tukholmassa 1891, juuri kun hän oli saavuttanut maineensa huipun.[1]