Smolenskin kuvernementti
From Wikipedia, the free encyclopedia
Smolenskin kuvernementti (ven. Смоле́нская губе́рния, Smolenskaja gubernija) oli yksi tsaari Pietari Suuren määräyksellä 29. päivänä joulukuuta (18. joulukuuta) 1708 perustetusta kahdeksasta Venäjän keisarikunnan kuvernementistä. Aluksi kuvernementille ei määritelty tarkkoja rajoja, mutta lueteltiin kuhunkin kuvernementtiin kuuluvat tärkeimmät kaupungit. [2][3] Smolenskin kuvernementti toimi keisarikunnan hallinnollisena alueena vuosina 1708–1713, 1726–1775 ja 1796–1929. Vuosina 1713–1726 alue oli jaettu Moskovan ja Riian kuvernementtien maaksi. Vuosina 1776–1796 se oli osa Smolenskin käskynhaltijakuntaa (наме́стничество). [3]
Smolenskin kuvernementti Смоленская губерния |
|
---|---|
Vaakuna |
|
Smolenskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
Valtio | Venäjä |
Perustettu | 1708 (-1713) |
Uudelleen perustaminen | 1726 (-1775) |
Uudelleen perustaminen | 1796 |
Lakkautettu | 1926 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Smolensk |
Pinta-ala (49 212,2 neliövirstaa [1]) | 56 006,6 km² |
Väkiluku (1897) ([1]) | 1 525 279 |
Kielet | venäjä |
Infobox OK |
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Smolenskin kuvernementin asukasluku oli 1 525 279 henkeä ja pinta-ala 49 212,2 neliövirstaa eli noin 56 006,6 neliökilometriä. Väestöstä 92,1 prosenttia (1 404 384 as.) asui maaseudulla ja 7,9 prosenttia (120 895 as.) kaupungeissa.[1]
Väestö jakautui äidinkielensä perusteella seuraavasti: (iso)venäläisiä 91,6 %, valkovenäläisiä 6,6 %, juutalaisia 0,7 %, puolalaisia 0,5 %, latvialaisia 0,2 % ja muita % 0,3%. [4] Ortodoksisen kirkon piiriin kuului 97.58 % asukkaista, vanhauskoisia oli 1,47 %, juutalaisia 0,46%, katoliseen kirkkoon kuuluvia 0,35 % , luterilaisia 0,14 % väestöstä ja muhamedinuskoisia vain 142 henkeä.[5]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita oli 12 kappaletta sekä vuonna 1897 että 1914. Kuvernementinkaupunki oli Smolensk (46 699 as.). Suuria kihlakuntakaupunkeja olivat tässä vaiheessa myös Roslavl (17 776 as.) ja Vjazma (15 645 as). [1][5][6]
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan kuvernementissä oli seuraava kihlakuntajako:
Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) | Asukasluku | Hallintokeskus |
---|---|---|---|
Belyin kihlakunta | &&&&&&&&&&&09674.08000009 674,8 | &&&&&&&&&0165159.&&&&00165 159 | Belyi (6 952 as.) |
Dorogobužin kihlakunta | &&&&&&&&&&&03357.05000003 357,5 | &&&&&&&&&0104730.&&&&00104 730 | Dorogobuž (6 486 as.) |
Duhovštšinan kihlakunta | &&&&&&&&&&&03709.02000003 709,2 | &&&&&&&&&0124286.&&&&00124 286 | Duhovštšina (3 109 as.) |
Gžatskin kihlakunta | &&&&&&&&&&&03447.09000003 447,9 | &&&&&&&&&&098266.&&&&0098 266 | Gžatsk (6 324 as.) |
Jelnjan kihlakunta | &&&&&&&&&&&04319.&&&&004 319,0 | &&&&&&&&&0137864.&&&&00137 864 | Jelnja (2 441 as.) |
Juhnovin kihlakunta | &&&&&&&&&&&03593.08000003 593,8 | &&&&&&&&&0121143.&&&&00121 143 | Juhnov (2 249 as.) |
Krasnyin kihlakunta | &&&&&&&&&&&02403.08000002 403,8 | &&&&&&&&&0102257.&&&&00102 257 | Krasnyi (2 753 as.) |
Poretšjen kihlakunta | &&&&&&&&&&&05096.08000005 096,8 | &&&&&&&&&0131936.&&&&00131 936 | Poretšje (5 688 as.) |
Roslavlin kihlakunta | &&&&&&&&&&&05503.06000005 503,6 | &&&&&&&&&0188244.&&&&00188 244 | Roslavl (17 776 as.) |
Smolenskin kihlakunta | &&&&&&&&&&&02824.02000002 824,2 | &&&&&&&&&0145155.&&&&00145 155 | Smolensk (46 699 as.) |
Sytšovkan kihlakunta | &&&&&&&&&&&02558.09000002 558,9 | &&&&&&&&&0100737.&&&&00100 737 | Sytšovka (4 773 as.) |
Vjazman kihlakunta | &&&&&&&&&&&02722.07000002 722,7 | &&&&&&&&&0105502.&&&&00105 502 | Vjazma (15 645 as.) |
Smolenskin kuvernementti lakkautettiin lopullisesti vuonna 1926.