Sisävedet
From Wikipedia, the free encyclopedia
Sisävesiä ovat kaikki meren rannikolta sisämaan suuntaan sijaitsevat vesiympäristöt. Suomessa kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % Suomen kokonaispinta-alasta.[1]
Sisävesiä ovat esimerkiksi järvet, joet, lammet, virrat, kosket.ja purot. Sisävedet muodostavat vesistöjä, joita jakavat vedenjakajat. Vedenjakaja-alueella joet, virrat ja purot muovaavat maaperään laaksoja ja kanjoneita. Vedenjakajan alueella järvet ovat suhteellisen paljon merenpintaa korkeammalla ja niiden valuma-alueet ovat suppeita. Jos järvien ja jokien valuma-alueilla on runsas pohjavesivaranto, alueella voi esiintyä useita lähteitä. [2] Vesistöjen latvavedet sijaitsevat joskus hajanaisesti laajalla alueella.[3]
Monet sisävedet ovat saaneet nykyisen muotonsa geologisten muutosten myötä. Näihin muutoksiin kuuluvat jääkauden vaikutukset. Monet järvet ja lammet syntyivät viimeisimmän jääkauden jäätikön sulamisen aiheuttamien tapahtumien johdosta.[4]