Silfverskiöld on ruotsin smoolannista lähtöisin oleva aatelissuku, jonka paroniksi korotettu sukuhaara käyttää nimeä Silfverschiöld. Kuningas Kaarle XI aateloi suvun ja se esiteltiin Tukholman ritarihuoneseen 11. elokuuta 1686 numerolla 1073.[1][2] Kuningas Kustaa III antoi sukuun kuuluneelle Götan hovioikeuden presidentille Arved Silfverschiöldille paronin arvon 15. lokakuuta 1771, ja suku esiteltiin vuonna 1776 numerolla 283.[3][4][5]
| Silfverskiöld | |
|---|---|
 Silfverskiöld-suvun aatelisvaakuna nr. 1073 |
|
| [[Tiedosto:{{{kuva}}}|250px|]] | |
| Alkuperä | Suvun alkuperä on ruotsin Smoolannista |
| Aateloitu | 5. elokuuta 1686 |
| Kantaisä | Nicolaus Hyltén Silfverskiöld (1635–1702) |
 Ruotsin ritarihuone |
|
| Introdusoitu | 1686 |
| Arvo | aatelinen |
| Numero | Adlig ätt nr 1073 |
Historia
| Silfverschiöld | |
|---|---|
 Silfverschiöld-suvun paroninvaakuna nr. 283 |
|
| [[Tiedosto:{{{kuva}}}|250px|Silfverskiöld-suvun aatelisvaakuna nr. 1073]] Silfverskiöld-suvun aatelisvaakuna nr. 1073 |
|
| Korotettu | 15. lokakuuta 1771 paronin arvoon, nr. 283 |
| Kantaisä | Arvid Silfverschiöld (1710–1781) |
| Nykyinen päämies | Carl Otto Edmund Silfverschiöld (född 1965) |
| Ruotsin ritarihuone |
|
| Introdusoitu | 1776 |
| Numero | Adlig ätt nr 283 |
Suvun ensimmäinen tunnettu edustaja oli 1500-luvun jälkipuoliskolla Smoolannissa elänyt torppari Jönson Hyltasta. Hänen poikansa Andreas Jonae (1598–1666) toimi kirkkoherran virassa Ölmestadin Växjön hiippakunnan pastoraatissa, joka otti käyttöönsä sukunimen Hyltenius. Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimiä Hyltenius, Hyltén, Hylthén ja von Hylthéen.[6][5]
Kirkkoherra Andreas Jonae Hylteniuksen poika, oli Lundin yliopiston oikeustieteen professori Nicolaus Hylteen (1635–1702), jonka kuningas Karl XI aateloi 5. elokuuta 1686 Tukholman linnassa nimellä Sölffwersköld[7]. Hänet esiteltiin samana vuonna 8. marraskuuta nykyisellä numerolla 1073.[2] Vuonna 1771 suku haarautui silfverschiöldiksi nro 283 paroninsukuun, ks. Suvulla on yhteinen alkuperä sukupuuttoon kuolleiden Silfvercrantz no 1012[8] ja von Hylteenin no 1482[9] sekä sukupuuttoon kuolleiden von Hylteenin no 152[10] aatelissukujen kanssa.
Alkuperäinen kilpikirje on säilytettävänä Tukholman ritarihuoneella vuodesta 1995 lähtien.[1]
Suvun jäseniä
Lähteet: [5]
Aakkosjärjestyksessä:
- Arvid Silfverschiöld (1710–1781), paroni ja virkamies
- Carl Silfverschiöld (född 1965), ekonomisti, maanomistaja
- Carl Gustaf Silfverskiöld (1692–1741), lakimies
- Carl Otto Silfverschiöld (1827–1879), kabinetin kamariherra, kansanedustaja
- Carl-Otto Silfverschiöld (1899–1955), hevosmestari, kamariherra, maanomistaja
- Carl Ulrik Silfverschiöld, ruotsalainen kenraali
- Christina Silfwerschiöld (1719–1787), kirjailija
- Christina Louise Silfverschiöld (född 1966), prinsessa Desiréen tytär
- Margareta Silfverskiöld (född 1937), keraamikko, laulaja ja säveltäjä
- Niclas Silfverschiöld (1934–2017), prinsessa Désiréen aviomies, Kobergin linnan omistaja
- Nils Silfverskiöld, flera personer
- Nils Silfverskiöld (1635–1702), juristi
- Nils Gustaf Silfverskiöld (1725–1764) kapteeni
- Nils Silfverskiöld (1674–1753), hovioikeuden valtuutettu, Götan hovioikeuden varapuheenjohtaja ja maaherra
- Nils Nilsson Silfverskiöld (1751–1822), sotilas- ja virkamies
- Nils Silfverschiöld (1753–1813), armeijan upseeri, maanviljelijä, poliitikko
- Nils Silfverskiöld (1888–1957), lääkäri
- Nils August Silfverschiöld (1787–1878), maanviljelijä, kansanedustaja
- Nils August Silfverschiöld (1816–1869), maanviljelijä, kansanedustaja
- Otto Silfverschiöld (1871-1951), sotilas, kansanedustaja
- Peter Silfverskiöld (1691-1758), Turun hovioikeuden presidentti (1747–1758) ja proguraattori (1742–1747), hän oli myös suvun nuoremman haaran kantaisä, josta tuli Silfverskiöldin aatelissuvun nuorempi haara[11].
- Petter Silfverskiöld (1854–1940), lääkäri
- Petter Silfverskiöld (1755–1811), sotaneuvos ja valtiopäivämies
- Tage Silfverskiöld (1909–1985), piiripäällikkö
Kronologisessa järjetyksessä:
- Nils Silfverskiöld (1635–1702), juristi
- Nils Silfverskiöld (1674–1753), hovioikeuden valtuutettu, Götan hovioikeuden varapuheenjohtaja ja maaherra
- Peter Silfverskiöld (1691-1758), Turun hovioikeuden presidentti (1747–1758) ja proguraattori (1742–1747), hän oli myös suvun nuoremman haaran kantaisä, josta tuli Silfverskiöldin aatelissuvun nuorempi haara[11].
- Arvid Silfverschiöld (1710–1781), paroni ja virkamies
- Nils Nilsson Silfverskiöld (1751–1822), sotilas- ja virkamies
- Nils Silfverschiöld (1753–1813), armeijan upseeri, maanviljelijä ja poliitikko
- Petter Silfverskiöld (1755–1811), sotaneuvos ja valtiopäivämies
- Nils Gustaf Silfverskiöld (1725–1764) kapteeni
- Nils August Silfverschiöld (1787–1878), maanviljelijä ja kansanedustaja
- Nils August Silfverschiöld (1816–1869), maanviljelijä ja kansanedustaja
- Carl Otto Silfverschiöld (1827–1879), kabinetin kamariherra, kansanedustaja
- Petter Silfverskiöld (1854–1940), lääkäri
- Otto Silfverschiöld (1871-1951), sotilas, kansanedustaja
- Nils Silfverskiöld (1888–1957), lääkäri
- Carl-Otto Silfverschiöld (1899–1955), hevosmestari, kamariherra, maanomistaja
- Tage Silfverskiöld (1909–1985), piiripäällikkö
- Niclas Silfverschiöld (1934–2017), prinsessa Désiréen aviomies, Kobergin linnan omistaja
- Margareta Silfverskiöld (född 1937), keraamikko, laulaja ja säveltäjä
- Carl Silfverschiöld (född 1965), ekonomisti, maanomistaja
- Christina Louise Silfverschiöld (född 1966), prinsessa Désiréen tytär
Suomessa vaikuttaneita
- Nicolaus Hyltén Silfverskiöld, tunnetaan nimellä "Niklas" (18. tammikuuta 1635 – 11. tammikuuta 1702), professori[6][12][13]. Lapset:
- Peter Silfverskiöld (1691–1758), Turun hovioikeuden presidentti (1747–1758) ja proguraattori (1742–1747), hän oli myös suvun nuoremman haaran kantaisä, josta tuli Silfverskiöldin aatelissuvun nuorempi haara[11].
- Nils Gustaf Silfverskiöld (1725–1764) kapteeni, lapset:
- Petter Silfverskiöld (1755–1811), sotaneuvos ja valtiopäivämies
Merkittäviä henkilöitä
Sukulaisuuksia
- Désirée (Ruotsin prinsessa) Avioliittonsa kautta paronitar Silfverschiöld
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
