norjalainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Sigrid Undset (20. toukokuuta 1882 Kalundborg, Tanska – 10. kesäkuuta 1949 Lillehammer, Norja[1]) oli norjalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1928.[2]
| Sigrid Undset | |
|---|---|
 Sigrid Undset vuonna 1928 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. toukokuuta 1882 Kalundborg, Tanska |
| Kuollut | 10. kesäkuuta 1949 (67 vuotta) Lillehammer, Norja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sigrid Undset oli tunnetun arkeologin Ingvald M. Undsetin tytär. Isä vaikutti siihen, että tytär kiinnostui jo lapsena keskiajan historiasta. Isän kuoltua Sigrid joutui 17-vuotiaasta lähtien elättämään itsensä Oslossa toimistovirkailijana. Vuonna 1912 hän avioitui taidemaalari Anders Svarstadin kanssa. Liitto päättyi eroon vuonna 1925. [3]
Undset pakeni vuonna 1940 Norjan saksalaismiehitystä Yhdysvaltoihin mutta palasi toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945.[4]
Undset kuvaa teoksissaan naisia historian eri vaiheissa[5]. Kirjailijan varhaisimpia töitä oli vuonna 1912 julkaistu novellikokoelma Fattige skjæbner. Se viitoitti tulevienkin teosten teemoiksi naiseen, kotiin, äitiyteen ja lapseen liittyvät asiat. Niinpä Undset katsoi, että onnellisuuden tavoittelu olisi selvimmin mahdollista lapsen välityksellä. Undset tunnusti, että naisten vapautuspyrkimykset ovat oikeutettuja, mutta niiden edelle hän asetti kodin ja lasten tarpeet. [3]
Historiallisissa romaaneissaan Undset pyrki realistisuuteen eikä halunnut verhota keskiaikaa salaperäisyyden hämyyn. Hänen tunnetuin teoksensa Kristiina Lauritsantytär I–III (Kristin Lavransdatter) on sijoitettu 1300-luvun Norjaan. Se kuvaa varakkaan naisen elämää kehdosta hautaan. Ensimmäisessä osassa päähenkilö kamppailee isänsä kanssa päästäkseen naimisiin rakastamansa miehen kanssa, toisessa osassa kuvataan päähenkilön avioliittoa ja kolmannessa osassa tämän vanhenemista ja taistelua ruttoepidemiaa vastaan.[3]
Undset kokeili joissakin teoksissaan (muun muassa Jenny, 1911) modernistien myöhemmin suosimaa tajunnanvirtatekniikkaa. Hän kirjoitti yli 30 teosta. Muun muassa Anna-Maria Tallgren ja Väinö Jaakkola suomensivat niistä useita.
Undset sai vuoden 1928 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Sen perusteena oli hänen teostensa voimakkaat kuvaukset Pohjolan elämästä keskiajalla. Hän myi Nobelin palkintomitalin ja lahjoitti siitä saadut rahat Suomen lasten hyväksi talvisodan aikana.[6]
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Undsetin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[7] Undsetin kuva oli aiemmin myös sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737-300 -koneen pyrstössä.[8]
Vuonna 1999 Undset sai kuvansa 500 Norjan kruunun seteliin. Undsetin kuvalla varustettu seteli jäi pois käytöstä vuonna 2019.[9]
_@_HEL,_Aug_2014.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
