Shunga
japanilainen kuvataiteen eroottinen tyylisuunta / From Wikipedia, the free encyclopedia
Shunga tai shunga-e (jap. 春画, kirjaimellisesti ’kevään kuvat’) oli kuvataiteen genre japanilaisessa ukiyo-e-tyylisuunnassa Edo-kaudella. Shungalla tarkoitetaan erityisesti eroottisia ja usein avoimen pornografisia puupiirrostekniikalla toteutettuja painokuvia ja kuvakirjoja, vaikka myös shunga-maalauksia tunnetaan.[2][3]
Genre syntyi ja kukoisti varsinkin Tokugawa-shōgunaatin hallintokaupungissa Edossa (nykyisin Tokio). Painokuvat olivat aikansa populaarikulttuuria. Shungan yleisöä olivat sekä miehet että naiset kaikista yhteiskuntaluokista.[2] Lähes jokainen ukiyo-e-mestari suunnitteli uransa aikana shunga-kuvia, sillä niitä ostettiin paljon, usein paremmalla hinnalla kuin muita puupiirroksia.[4] Shungassa kuvattiin tavallisten kaupunkilaisten seksuaalista kanssakäymistä usein humoristisella tavalla.[2] Lähes mikään seksuaalisuuden alue ei ollut vieras. Kuvat esittävät laajaa kirjoa erilaisia seksuaalisia asetelmia, tilanteita ja fetissejä.[2]
Shunga menetti merkityksensä Meiji-kauden (1868–1912) aloittaneiden uudistusten jälkeen, kun Japaniin tuotiin länsimaista teknologiaa ja vaikutteita. Painokuvat eivät pystyneet kilpailemaan eroottisten valokuvien ja postikorttien kanssa.[2] Japanin kiristyvä sensuuri johti shungan julkaisu- ja myyntikieltoon, ja myöhemmin kuvien tuhoamiseen.[5] Japanissa asenteet shungaa kohtaan ovat lientyneet vasta 1900-luvun loppu- ja 2000-luvun alkupuolella.[6]