Sergei Aleksandrovitš
venäläinen suuriruhtinas From Wikipedia, the free encyclopedia
venäläinen suuriruhtinas From Wikipedia, the free encyclopedia
Sergei Aleksandrovitš Romanov (ven. Серге́й Алекса́ндрович Рома́нов); (11. toukokuuta (J: 29. huhtikuuta) 1857 Katariinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 17. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1905 Senaatin aukio, Moskovan Kreml) oli venäläinen suuriruhtinas.
| Sergei Aleksandrovitš | |
|---|---|
| Venäjän suuriruhtinas | |
 | |
| Syntynyt |
Sergei Aleksandrovitš Romanov 11. toukokuuta (J: 29. huhtikuuta) 1857 Katariinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjä |
| Kuollut |
17. helmikuuta 1905 (47 vuotta) Senaatin aukio, Moskovan Kreml, Moskova, Venäjä |
| Hautapaikka | Novospasskin luostari |
| Puoliso | Elisabet Fjodorovna ( 1884) |
| Suku | Romanov |
| Isä | Aleksanteri II |
| Äiti | Maria Aleksandrovna |
| Uskonto | ortodoksisuus |
Hän oli ja keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan neljäs poika ja seitsemäs lapsi. Hän oli keisari Aleksanteri III:n veli ja veljenpoikansa keisari Nikolai II:n lanko.
Sergei Aleksandrovitš osallistui Venäjän ja Turkin sotaan vuosina 1877-1878.[1] Vuonna 1881 tehdyn Palestiinan-matkan tuloksena oli hänen johtamansa Ortodoksisen Palestiina-seuran perustaminen.[2] Vuosina 1887-1891 hän toimi Henkikaartin Preobraženskin rykmentin komentajana. Vuosina 1891-1905 hän oli Moskovan kenraalikuvernööri ja sen ohella vuodesta 1896 Moskovan sotilaspiirin joukkojen komentaja.[1]
Suuriruhtinas avioitui Talvipalatsin kirkossa 15. kesäkuuta 1884 keisarinna Aleksandra Fjodorovnan vanhimman sisaren,[1] Hessen-Darmstadtin prinsessa Elisabeth "Ella" Alix Luise von Hessen und bei Rheinin kanssa.[2] Heidän häissään tapasi 16-vuotias tuleva Nikolai II tulevan puolisonsa Alixin eli Aleksandra Fjodorovnan.
Avioliitto oli lapseton. Hän toimi puolisonsa kanssa veljensä Pavel Aleksandrovitšin lasten Maria Pavlovnan ja Dmitri Pavlovitšin sijaisvanhempina, kun näiden isä karkotettiin rakastajattarensa ja heidän lapsiensa kanssa Venäjältä vuonna 1902.
Sergei Aleksandrovitš tunnetaan äärimmäisenä taantumuksellisena, uskonnollisena fanaatikkona ja antisemiittinä. Hänellä oli huomattava vaikutus Nikolai II:n sisäpolitiikkaan. Moskovan kenraalikuvernöörinä hän vainosi juutalaisia ja toimi aktiivisesti vallankumouksellisten nujertamiseksi. Hän karkotti vuonna 1892 voimakeinoin kolmessa erässä 20 000 juutalaista Moskovasta. Sosialistivallankumouksellinen Ivan Kaljajev murhasi hänet heittämällä hänen vaunuihinsa nitroglyseriinipommin Kremlissä Tšudovin luostarin kulmalla.[1]
Hänet haudattiin Kremliin Pyhän metropoliitta Aleksein luostarin kirkon kryptaan ja hänelle pystytettiin vuonna 1908 murhapaikalle muistoristi, jonka Lenin henkilökohtaisesti poistatti Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1918.[3]
Muistoristi pystytettiin uudelleen vuonna 2017.[4][5]
Tšudovin luostarin purkamisen jälkeen vuonna 1930, hänen jäännöksensä haudattiin uudelleen vuonna 1995 Novospasskin luostarin katedraaliin Moskovaan.[3]
Veikko Kerttula ohjasi vuonna 1969 suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitšin salamurhaa käsittelevän televisioelokuvan Oikeamieliset. Elokuva perustuu Albert Camusin samannimiseen näytelmään vuodelta 1950.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
