Suomen suurin kyyhky From Wikipedia, the free encyclopedia
Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi.[3]
| Sepelkyyhky | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kyyhkylinnut Columbiformes |
| Heimo: | Kyyhkyt Columbidae |
| Suku: | Kyyhkyt Columba |
| Laji: | palumbus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Columba palumbus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Uuttukyyhkyä rotevamman sepelkyyhkyn pituus on noin 38–43 senttimetriä, siipien kärkiväli 68–77 senttimetriä ja paino 400–600 grammaa. Väriltään lintu on sinertävän harmaa, ja sillä on siivissä valkea poikittaisjuova. Kaulan ympärillä on vaalea kaulus, sepel, joka kuitenkin puuttuu aivan nuorilta yksilöiltä. Pyrstö on pitkä, ja pyrstönkärjessä on leveä musta vyö. Jalat ovat punaiset tai vaaleanpunertavat, nokka on kellanvalkokärkisesti punainen tai tyveltä siniharmaa ja kärkeä kohti vaaleneva.[4][5]
Sepelkyyhkyn ääni on monitavuinen kumea kujerrus 
huu huu huu hu huu (ohje), jota voi luulla pöllön huhuiluksi. Soidinlennossa koiras lentää viistosti ylös, läiskäyttää siipiään ja liitää alaspäin. Varoitusäänenä toimii voimakas siipien läpsäytys.[4]
Sepelkyyhkyn levinneisyysalue ulottuu Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta Länsi-Siperiaan saakka. Pesimisalueensa pohjoisosissa se on muuttolintu: kevätmuutto tapahtuu maalis-huhtikuussa ja syysmuutto syys-lokakuussa. Muuttoaikaan linnut esiintyvät suurina parvina. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Suomen pesimäkannan arvioidaan nykyisin olevan noin 340 000 paria[6]; siellä lajin levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä Suomesta lähes Tunturi-Lapin rajoille Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle.[4][5][7]
Sepelkyyhky viihtyy sekä metsissä että kaupunkien puistoissa ja esimerkiksi hautausmailla. Lajin kaupungistuminen alkoi Suomessa 1990-luvulla, ja nykyisin se voi pesiä jopa parvekkeella. Kaupunkilaisserkuistaan poiketen metsissä pesivät sepelkyyhkyt ovat arkoja, ja niiden kerrotaan hylkäävän munapesänsä tavallista herkemmin.[7]
Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolivälistä alkaen risuista tekemäänsä pesään. Haudonta kestää 17–20 vuorokautta, ja sekä naaras että koiras osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon kuluttua kuoriutumisesta lähde? ja lähtevät lentoon runsaan kuukauden ikäisinä. Sepelkyyhkyllä saattaa olla kaksi tai kolmekin pesuetta vuodessa.[4][5]
Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 13 vuotta ja 29 päivää vanha.[8] Euroopan vanhin oli 17 vuotta ja 8 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.[9]
Sepelkyyhky syö lähinnä kasviravintoa, kuten siemeniä, herneitä ja viljaa. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin paikoin sekä ruoaksi että vahinkolintuina.[5] Poikasiaan emot ruokkivat muiden kyyhkyjen tavoin niin sanotulla kupumaidolla eli kyyhkynmaidolla, jota lintujen kupu erittää.[10]
Sepelkyyhkyn metsästys alkaa Suomessa 10. elokuuta ja päättyy 31. lokakuuta. Sen metsästyksessä voi käyttää muovista tai muusta materiaalista valmistettua houkutuslintua.[11] Houkutuslinnut asetetaan tyypillisesti hevosenkengän muotoiseen kuvioon.[12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
