Segeža
kaupunki Karjalan tasavallassa Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Segeža[2] (ven. Сегежа, suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe[3][4]) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Segeža on Segežan piirin keskus. Se sijaitsee Uikujärven länsirannalla noin 250 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.
| Segeža (Сегежа) Segee, Segehe, Sekee, Sekehe |
|
|---|---|
 Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Segeža |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Segežan piiri |
| Perustettu | 1914 |
| Kaupungiksi | 1943 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 19 km² |
| Väkiluku (2010) | 29 631 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 186 420 |
| Suuntanumero(t) | +7 81431 |
.svg)
Asukkaita on 29 600 (2010). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Segežassa on satama Vienanmeren–Itämeren kanavan varrella. Segežassa on myös Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Karjalan rovastikunnan seurakunta kirkkoineen.[5]
Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 Muurmannin radan varrelle, joka yhdisti Venäjän strategisesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Tuota kautta Venäjän keisarikunta sai Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin vastaiseen taisteluun ensimmäisessä maailmansodassa Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta sotatarvikkeita.
Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan rakentaminen. Tämäkin oli NKVD:n hanke. Aiheeseen liittyviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.[lähde? ]
Suomen ilmavoimat kohdisti Segežaa vastaan rykmenttipommituksia vuonna 1942. [6]
Toisin kuin Karhumäkeä ei Segežaa jatkosodan aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.
Segeža on ensisijaisesti puunjalostuspaikkakunta. Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat -tehtaan lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja Nadvoitsyn alumiinitehdas.
| Väkiluku | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2005 |
| Segeža | 19 700 | 28 800 | 36 400 | 38 200 | 34 214 | 33 600 |
Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.[lähde? ]
Segežan suomalaisia ystävyyskaupunkeja ovat Lieksa, Nurmes ja Kajaani.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
