From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Ródoksen vanhakaupunki (kreik. Παλιά Πόλη της Ρόδου, Paliá Póli tis Ródou) on Ródoksen kaupungin vanhakaupunki Ródoksen saarella Kreikassa. Se on Unescon maailmanperintökohde nimellä Ródoksen keskiaikainen kaupunki (Μεσαιωνική Πόλη Ρόδου, Mesaionikí Póli Ródou).[1]
| Ródoksen keskiaikainen kaupunki | |
|---|---|
 Ritareiden katua vanhankaupungin Collachiumissa. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Ródoksen kaupunki, Ródos, Etelä-Egean saaret, Kreikka |
| Kriteerit | II, IV, V |
| Tunnusnumero | 493 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1988 |
  Ródoksen vanhakaupunki |
|
Ródoksen vanhakaupunki on Kreikan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoituskaupunki. Se on syntynyt pääosin vuosina 1309–1522, jolloin se toimi Johanniittain ritarikunnan merkittävänä keskuksena.[1] Vanhankaupungin alueella on myös muun muassa antiikin aikaisia raunioita, bysanttilaisaikaisia kirkkoja sekä osmaniaikaisia moskeijoita. Merkittävimpiin rakennuksiin ja rakennelmiin lukeutuvat Suurmestarin palatsi, Ritareiden katu goottilaistyylisine taloineen sekä hyvin säilynyt linnoitusmuuri.[2][3]
Ródoksen kaupunki perustettiin antiikin aikana Rhodoksen nimellä. Tuolloisen kaupungin itäosa sijaitsi myöhemmän vanhankaupungin alueella. Suurmestarin palatsin paikalla sijaitsi antiikin aikaisen kaupungin alempi akropolis, mukaan lukien Heliokselle omistettu temppeli. Antiikin aikaisiin löydöksiin vanhankaupungin alueelta lukeutuvat muun muassa Afroditen temppeli ja kaupunginmuurien osat.[4]
Kaupunki säilyi olemassa läpi bysanttilaisen kauden, vaikkakin taantuneena. Ródoksen kaupunki nousi uuteen kukoistukseen, kun Johanniittain ritarikunta saapui saarelle vuonna 1309 sen jälkeen kun se oli menettänyt aiemman tukikohtansa Akkon Palestiinassa. Johanniitat tekivät kaupungista keskuspaikkansa, ja Suurmestarin palatsi rakennettiin nimensä mukaisesti ritarikunnan suurmestarille. Kaupunki rakennettiin vahvaksi linnoitukseksi kestämään piirityksiä, ja keskiajan lopulla se oli itäisen Välimeren alueen merkittävimpiä linnoituksia.[1][5]
Osmanit saivat kaupungin ja koko Ródoksen saaren haltuunsa vuonna 1522 kuuden kuukauden piirityksen jälkeen. Myöhemmin Ródos tuli italialaisvallan alle.[1] Nykyisin vanhankaupungin alueella asuu noin 6 000 henkeä.[6] Vanhakaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.[1]
Ródoksen vanhakaupunki jakaantuu kahteen pääosaan, jotka ovat pohjoisosassa sijaitseva yläkaupunki Collachium (kreik. Kollákio, Κολλάκιο) eli Kástro (Κάστρο), joka käsittää ritarikorttelit ja edustaa pääosin goottilaista arkkitehtuuria, sekä sen etelä- ja kaakkoispuolella oleva alakaupunki Burg (kreik. Boúrgko, Μπούργκο) eli Chóra (Χώρα), jossa on lisäksi osmanivallan aikaista rakentamista moskeijoineen ja kylpylöineen sekä myös bysanttilaisaikaisia kirkkoja. Koko vanhakaupunki on ympäröity massiivisilla linnoitusmuureilla ja vallihaudalla. Yläkaupunki oli erotettu alakaupungista omalla muurillaan.[1][2]
Collachiumina tunnettu yläkaupunki sijaitsi vanhankaupungin pohjoisosassa. Se on kokonaan Johanniittojen rakentama, ja siellä sijaitsivat ritarikunnan hallinto- ja asuintilat.[1][5] Collachiumin huomattavin rakennus on ritarikunnan päämaja, Suurmestarin palatsi.[5][7] Se rakennettiin uudelleen italialaiskaudella. Collachiumin pääkatu on itä-länsisuuntainen Ritareiden katu (Odós Ippotón), joka lukeutuu maailman parhaiten säilyneiden keskiaikaisten katujen joukkoon.[1][7]
Jokaisella ritarikunnan seitsemällä kansakunnalla tai ”kielellä” (lingua) oli Collachiumissa oma talonsa. Ritareiden kadun varrella sijaitsevat Italian, Ranskan, Espanjan ja Provencen talot, jotka edustavat goottilaistyylistä kaupunkirakentamista. Hieman pohjoisempana sijaitsi Auvergnen talo.[1][8][7] Niiden lähellä sijaitsee Plateía Argyrokástrou -aukio. Aukiolla on myös 1300-luvulta peräisin oleva rakennus, Armeria, joka todennäköisesti toimi ritarikunnan alkuperäisenä hospitaalina eli sairaalana 1300-luvulla. Sittemmin rakennuksessa säilytettiin aseita ja nykyisin siinä toimivat koristetaiteen museo sekä Dodekanesian arkeologisen eforaatin arkisto.[1][8][9] Collachiumin koillislaidalla sijaitsee Plateía Sýmis -aukio (”Sýmin aukio”), jossa sijaitsevat antiikin aikaisen Afroditen temppelin rauniot.[9]
Vuosina 1440–1489 rakennettiin uusi hospitaali, joka sijaitsee Ritareiden kadun eteläpuolella sen itäpäässä. Siinä toimii nykyisin Ródoksen arkeologinen museo.[1][8] Sen vieressä olevalla Plateía Mouseíou -aukiolla (”Museon aukio”) sijaitsee Englannin talo, joka rakennettiin alun perin 1400-luvulla ja uudelleen italialaiskaudella.[9] Aukiolla on Linnan Neitsyt Marian kirkko (Panagía tou Kástrou), jonka rakennustyöt aloitettiin bysanttilaisella kaudella, mutta valmiiksi kirkko tuli johanniittain kaudella.[9] Kirkko oli alun perin roomalaiskatolinen, mutta osmanien otettua saaren haltuunsa siitä tehtiin moskeija.[9] Nykyisin kirkossa toimii jälkibysanttilaisen kauden uskonnollisen taiteen museo.[9]
Erillinen muuri erotti yläkaupungin sen etelänpuolisesta alakaupungista.[1] Muuri sai alkunsa Suurmestarin palatsin lounaiskulmalta ja kulki kohti etelää nykyisen Orféos-kadun itäpuolta Kellotornille. Sieltä se kulki kohti itää suunnilleen nykyisten Theofilískou- ja Agisándrou-katujen pohjoispuolisesti, ja yhtyi kaupunginmuuriin Arnardon portin eteläpuolella.[3]
Yläkaupungin rakennuksia ovat muun muassa:
Collachiumin eteläpuolella sijaitsee alakaupunki Burg eli Chóra, jossa sijaitsevat turkkilaiset ja juutalaiset korttelit.[5] Vuoden 1522 osmanivalloituksen jälkeen vain osmanit ja juutalaiset saivat asua muurien sisäpuolella. Alueella on paljon kirkkoja, joista monet ovat alkuperältään bysanttilaisaikaisia.[1]
.jpg)
.jpg)
Odós Sokrátous -kadun (”Sokrateen katu”) päässä sijaitsee alakaupungin pääaukio Plateía Ippokrátous (”Hippokrateen aukio”), jonka keskellä on Castellanian eli Sintrivánin suihkukaivo pienine minareetteineen. Aukion laidalla on Castellania-niminen rakennus, joka toimi johanniittain pörssinä ja oikeustalona. Nykyään rakennuksessa toimivat kaupunginarkisto ja -kirjasto.[10] Alakaupungin muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Arkkipiispan palatsi ja Pyhän Katariinan hospitaali.[1]
Osmanikaudella vanhaankaupunkiin rakennettiin basaari ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Ródoksen siirtymistä osmanien haltuun juhlistettiin rakentamalla Suleimanin moskeija, joka valmistui vuonna 1523. Odós Ippodámou -kadulle valmistui vuonna 1794 Ahmet Hamuzin kirjasto, jossa on persian- ja arabiankielisiä käsikirjoituksia sekä 1400- ja 1500-luvulta peräisin olevia käsin kirjoitettuja Koraaneita. Turkkilaisen korttelin Plateía Aríonos -aukiolla sijaitsevat Mustafa Paššan moskeija sekä Mustafa Paššan hamam.[10]
Ródoksen vanhankaupungin juutalaiskortteli sijaitsee turkkilaiskorttelista itään. Juutalaiskorttelin Plateía Evraíon Martýron -aukio (Juutalaisten marttyyrien aukio) on nimetty sen muistoksi, kun saksalaissotilaat veivät Ródokselta ja Kosilta vuonna 1944 yhteensä 2 100 juutalaista Auschwitzin keskitysleirille. Juutalaiskorttelin Odós Dosiádou -kadun varressa sijaitsee 1500-luvulla valmistunut Kahal Shalomin synagoga.[10]
Alakaupungin rakennuksia ovat muun muassa:
Vanhaakaupunkia ympäröi neljä kilometriä pitkä linnoitusmuuri. Johanniittain aikaiset muurit rakennettiin osittain bysanttilaisaikaisten muurien päälle. Niitä uusittiin ja parannettiin usein 1300–1500-lukujen aikana, loppuvaiheessa niin, että ne soveltuivat myös tykistösotaan.[1] Muurit ovat yhä nykyisinkin alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta italialaisvallan aikana tehtyjä lisäportteja ja muutoksia. Portteja muutettiin muun muassa niin, että niistä mahtui kulkemaan autoilla.[5]
Muurin portit, tornit ja bastionit ovat (myötäpäivään alkaen Suurmestarin palatsilta):[3][8]
Naillacin torni ja Ranskan torni sijaitsivat sataman lännen- ja idänpuoleisen aallonmurtajan päissä. Sataman pohjoiseen suuntautuneen, Mandrákin sataman itäpuolella olevan aallonmurtajan päässä sijaitsee Pyhän Nikolaoksen linnoitus. Samalla paikalla sijaitsi mahdollisesti antiikin aikana Rhodoksen kolossi.[3]
Vanhankaupungin alueen merkittävimpiä antiikin aikaisia löydöksiä ovat:
