Ensimmäiset osat rynnäkkötykkiprikaatia saapuivat Helsinkiin22. kesäkuuta. Siirtoa hankaloitti yhtenä aluksena prikaatia kuljettaneen M/S Marsk Stig:n uppoaminen venäläispommituksen seurauksena Helsingin satamassa, jolloin joukko prikaatin ajoneuvoista painui laivan mukana.[1] Prikaati siirtyi rautatiekuljetuksella Lappeenrantaan 23.-24. kesäkuuta. Siirto vaati kaikkiaan 260 rautatievaunua. Prikaati sijoittui Lappeenrannasta edelleen Joutsenon alueelle, jossa prikaatin tukialue Karjalankannaksen taistelujen aikaan sijaitsi. Yksikön vahvuus Suomessa on arvioitu olleen 300-400 miestä. Rynnäkkötykkejä oli 30-35 kappaletta, joista osa rynnäkköhaupitseja.[2]
Rynnäkkötykkiprikaati osallistui Tali-Ihantalan taisteluihin, joissa se menetti kaksi panssarivaunuistaan. Jälkikäteen esitetyissä arvioissa on todettu, että suomalaiset käyttivät joukkoja umpimetsässä jalkaväen tukena, joka ei ollut tehokkain tapa yksikön käytölle. Suomalaisten puutteellinen saksankielen taito myös hankaloitti yhteistoimintaa.[2]
Taistelujen laannuttua prikaati oli Joutsenon alueella aina Jatkosodan aselepoon asti. Prikaati laivattiin Helsingistä takaisin Viroon 9. syyskuuta 1944. Sen jälkeen se osallistui itärintaman taisteluihin 1944-1945.[2][1]