![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Nirun%252C_Tuyuhun%252C_Yueban%252C_Tuoba_Wei.jpg/640px-Nirun%252C_Tuyuhun%252C_Yueban%252C_Tuoba_Wei.jpg&w=640&q=50)
Rouranin kaanikunta
itäaasialaisten paimentolaisten hallitsema alue 300-luvulta 500-luvulle / From Wikipedia, the free encyclopedia
Rouranin kaanikunta oli Itä-Aasiassa sijainnut paimentolaisheimojen valtio 300-luvulta 500-luvulle. Valtion nimi voidaan kirjoittaa myös muodoissa Ruanruan, Ju-Juan tai Juan-Juan, joista viimeksi mainittu on alun perin kiinankielinen halventava nimitys, joka tarkoittaa ”epämiellyttävästi kiemurtelevaa hyönteistä”.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Nirun%2C_Tuyuhun%2C_Yueban%2C_Tuoba_Wei.jpg/640px-Nirun%2C_Tuyuhun%2C_Yueban%2C_Tuoba_Wei.jpg)
Rouranin kaanikunnan heimot olivat todennäköisesti mongolilaista alkuperää, ja heistä käytetään yhteisnimitystä Rouran. Yksi kaanikunnan alaheimoista oli historian ensimmäinen, joka käytti itsestään nimitystä Türk.[2] Rouranit olivat mahdollisesti samaa kansaa kuin avaarit, jotka ilmestyivät Euroopan historiaan samoihin aikoihin kuin Rouranin kaanikunta hajosi.[3]
Rouraneiden uskotaan olleen sukulaiskansaa Pohjoisen Wei-dynastian perustaneen Tuoba-heimon kanssa, mutta Wei ja Rouran ajautuivat sotiin keskenään jo 300-luvun lopulla. Rouranit olivat historian ensimmäinen kansa, joka käytti hallitsijastaan nimitystä kaani eli khan.[1] Heidän liittolaisiaan ja alaisiaan olivat hefthaliitit eli valkoiset hunnit.[3]
Maantieteellisesti Rouranin kaanikunta ulottui 500-luvulla Mantšurian rajalta Balkašjärvelle ja Orhonilta Kiinan muurille.[1]